- Suomen pankkisektorin taseen sitoutuneisuutta mittaava suhdeluku oli vuoden 2020 lopussa 30 prosenttia, eli hieman korkeampi kuin EU-keskiarvo (12/2020 28 %).
- Pankkien taseiden sidonnaisuus on kasvanut koronapandemian aikana koko Euroopassa.
- Varsinkin alkuvuonna 2020 pankit varautuivat tulevaan kehitykseen hankkimalla sekä vakuudellista markkinarahoitusta että keskuspankkirahoitusta, mikä kasvatti taseiden sitoutumista.
- Vuoden mittaan olosuhteiden selkiytyessä tarve ylimääräiselle varautumiselle pieneni. Suomen suhdeluku kasvoi koronakriisin alussa, mutta kasvu tasaantui vuoden loppuun mennessä ja suhdeluku oli lopulta hieman korkeammalla kuin edellisenä vuotena (12/2019 27 %).
- Suomessa taseen varojen sitoutumista aiheuttavat erityisesti katetut joukkovelkakirjalainat, jotka ovat keskeisiä pankkien varainhankinnassa.
- Keskuspankkirahoituksen osuuden kasvaminen taas johtui siitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) varautui kriisiin tarjoamalla kohdennettua ja pitempiaikaista rahoitusta edullisin ehdoin.
- Vielä ennen koronapandemiaa eurooppalaiset pankit suunnittelivat kasvattavansa vakuudetonta varainhankintaansa. Pandemian vuoksi tämä ei kuitenkaan toteutunut.
- On tärkeää, että sekä pienillä että suurilla pankeilla on mahdollisuus monipuoliseen varainhankintaan, mukaan lukien katetut joukkovelkakirjalainat. Monipuolisuus mahdollistaa esimerkiksi edullisten asuntolainojen tarjoamisen kotitalouksille.
- Finanssiala ry:n (FA) vakavaraisuuden ja maksuvalmiussääntelyn asiantuntija Jussi Kettunen on laatinut selvityksen pankkien taseiden sitoutuneisuudesta ja varainhankinnan tilasta koronapandemian aikana.
Koronapandemian aikana Suomen pankkisektorin taseiden sitoutuneisuus kasvoi, sillä pankit varautuivat epävarmuuteen hankkimalla sekä vakuudellista markkinarahoitusta että keskuspankkirahoitusta. Vuoden mittaan tarve ylimääräiselle varautumiselle pieneni.
”Pankkien likviditeetti- ja rahoitusasemat Suomessa, kuten myös muualla Euroopassa, ovat säilyneet hyvinä koronapandemian aikana. Monipuoliset ja toimivat rahoituskanavat voidaan nähdä tässäkin tilanteessa työkaluina yllättäviin tilanteisiin”, FA:n asiantuntija Jussi Kettunen toteaa.
Mitä tarkoittaa taseen sitoutuneisuus?
Vuonna 2007 puhjenneen finanssikriisin aikana pankeilla oli puutteita etenkin likviditeettiriskin hallinnassa. Osalla pankeista ei ollut riittävästi varoja vastaamaan äkkiä runsastuneisiin nostopyyntöihin. Pankit olivat lisäksi liian riippuvaisia lyhyestä varainhankinnasta, joka tyrehtyi nopeasti kriisin alettua.
Nykyään sääntely kannustaakin pankkeja käyttämään vakaita ja pitkäaikaisia rahoituslähteitä. Esimerkiksi sitovaksi muuttunut pysyvän varainhankinnan vaade kannustaa pankkeja kasvattamaan varainhankintansa keskimaturiteettia. Tällä voi olla taseen sitoutumista kasvattava vaikutus: yhä suurempi osa pankin saamisista on korvamerkitty varainhankinnan vakuudeksi eli sidottu tiettyyn tarkoitukseen.
Lisätäkseen ymmärrystä pankin varainhankintaan kohdistuvista riskeistä pankeille on määrätty yksityiskohtainen vaatimus seurata ja raportoida taseen sitoutuneisuutta. Näin seurataan, miten suuri osa pankin taseen saamisista on sidottu tiettyihin tarkoituksiin, eivätkä ne täten ole käytettävissä esimerkiksi maksuvalmiusvaatimuksen edellyttämään likviditeettireserviin.
Taseen sitoutuneisuuden raportointi lisää pankin varainhankinnan läpinäkyvyyttä ja antaa tietoa mahdollisista heikkouksista. Sääntely ei aseta vaateelle minimitasoa, mutta perinteisesti matalaa sitoutumisastetta on pidetty korkeaa parempana.
Viime vuosina taseen sidonnaisuus on ollut kasvava keskustelunaihe sääntelyviranomaisten sekä valvojien keskuudessa. Keskustelu on keskittynyt taseen sitoutuneisuuden tunnistamiseen sekä taseen liiallisen sitoutumisen aiheuttamien ongelmien analysointiin pankkikohtaisesti sekä koko järjestelmän tasolla. Täten pyritään selvittämään taseen korkean sidonnaisuuden vaikutuksia koko rahoitusjärjestelmään. Pankkien likviditeettikriiseihin liittyvät ongelmat korostavat tarvetta ymmärtää paremmin taseen sidonnaisuuden käyttäytymistä sekä seurauksia. Korkea taseen sidonnaisuuden taso voi johtaa ongelmiin, vaikka pankki olisikin hyvin pääomitettu.
Keskuspankkirahoituksen suosion kasvu selittyy EKP:n rahoitusohjelman edullisilla ehdoilla. EKP:n ohjelmien tavoitteena on kannustaa pankkeja luotonannon lisäämiseen yksityiselle sektorille ja vahvistaa pankkien likviditeettiasemaa.
Kesäkuussa toteutettu kohdennettu pitkäaikainen rahoitusohjelma (TLTRO III.4) oli EKP:n historian suurin yksittäinen likviditeettioperaatio, johon osallistuneet 742 pankkia ottivat lainoja yhteensä 1 308 miljardia euroa.
Keskuspankkirahoituksen merkittävästi lisääntyneeseen kysyntään on osaltaan vaikuttanut se, että EKP muutti huhtikuun 2020 lopussa pitkäaikaisten kohdennettujen operaatioiden ehtoja pankeille houkuttelevammiksi. Suomalaispankit osallistuivat operaatioon yli 13 miljardilla eurolla.
Keskuspankkirahoitus on kuitenkin vakuudellista, eli pankin on asetettava rahoituksen määrän verran vakuuksia keskuspankkiin.
”On mielenkiintoista nähdä, millaiseksi keskuspankin ja markkinoiden roolit pankkien varainhankinnassa muodostuvat tulevaisuudessa”, Kettunen huomauttaa.
Hyvän rahoitusaseman ylläpitämiselle ja taseen sitoutumisen seurannalle on myös taloudellinen kannustin. Oikeasuhtainen varautuminen sekä riittävät likvidit reservit auttavat alentamaan varainhankinnan kustannuksia, kun varainhankintaa voi suunnitella tarpeiden mukaan. Tämä näkyy nyt konkreettisesti, kun pankit ovat hyödyntäneet EKP:n operaatioiden suotuisia ehtoja.
Varainhankintaa ja sen riskejä arvioitaessa kannattaa muistaa, että monilla suomalaisilla pankeilla on kansainväliset luottoluokitukset sekä pääsy kansainvälisille varainhankintamarkkinoille. Tämä monipuolistaa varainhankinnan mahdollisuuksia.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta
ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus ensiasunnon ostajille – vastaa kyselyyn, miten järjestelmää tulisi kehittää
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta
