Koronakriisi lisää vastuullista sijoittamista: markkinamyllerrys mahdollisuus vihreään vallankumoukseen

Kuva: Liisa Takala

Koronakriisin myötä sijoitettavat pääomat hakeutuvat entistä enemmän kohteisiin, joissa painottuvat vastuullisuus sekä ilmastonmuutoksen torjunta.

The times they are a-changing”, laulaa Bob Dylan ikonisessa folk-hitissään. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet myös sijoitusmarkkinoilla, joissa on tänä keväänä koettu kovimmat puhurit sitten 1930-luvun lamavuosien. Sijoittajien katse onkin alkanut suuntautua entistä enemmän kohteisiin, joissa korostuvat ympäristö- ja yhteiskuntavastuu. Muutoksen tuulet näkyvät selkeästi Finanssiala ry:n (FA) kyselyssä, johon vastanneista jäsenyrityksistä liki 90 prosenttia kertoi huomioivansa ilmastonmuutoksen sijoitustoiminnassaan.

Myös piensijoittajilla ”hiiliherätys”

”Hiiliherätyksen” ovat saaneet myös piensijoittajat. Norstatin kyselytutkimuksen mukaan noin puolet heistä pitää ilmastovaikutuksia kaikkein tärkeimpänä sijoituskohteen valintakriteerinä.

Suurten ja pienten sijoittajien käytöksen muutos on erittäin hyvä uutinen ilmastonmuutoksesta huolestuneille, sillä sijoitus- sekä rahoituspäätöksillä on suuri rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
FA:n varatoimitusjohtajan Esko Kivisaaren mukaan asennemuutos on ollut ounasteltavissa, mutta sen nopeus on ollut hänellekin yllätys.

”Enää yritysvastuuksi ei tosiaankaan riitä pelkkä voitto, vaan on kannettava kestävästi vastuuta ympäristöstä, henkilöstöstä ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Lisäksi vastuullisuuden on oltava kiinteä osa koko yhtiön strategiaa ja arkista toimintaa, ei pelkkä maininta verkkosivuilla tai toimintakertomuksessa”, Kivisaari tähdentää.

Vastuuttomat yritykset sijoitusriski

Koronakriisissä kärsittyjen tappioiden myötä monien mieleen on hiipinyt myös pelkoja, että sijoittajien mielenkiinto kääntyisi takaisin ”pikavoittoihin” ja samalla vähemmän ympäristöystävällisiin sijoituskohteisiin.

FA:n vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi ei tähän usko. Ison hiilijalanjäljen omaavat ja vastuullisuuteen ylimalkaisesti suhtautuvat yritykset ovat jo nyt suoranainen sijoitusriski.

”Sekin on harhaluulo, että vastuullisuutta korostavat yritykset toisivat sijoittajalle hitaampaa tai heikompaa tuottoa kuin muut. Tehdyissä vertailuissa tällaista eroa ei ole havaittu”, Kamppi painottaa.

FA:n kaksikon katseet suuntautuvat koronakriisin jälkihoidossa Euroopan unioniin. Markkinat menevät monessa kohtaa uusjakoon, mikä tarjoaa polun uudistumiseen.

”Tämän pitäisi näkyä rahoitus- ja tukipäätöksissä, eli luodaanko uutta vai pönkitetäänkö vanhaa”, EU-komission asiantuntijatyöryhmään kuulunut Kivisaari toteaa.

Finanssiala on ehdottanut EU:lle erillistä ESG-rekisteriä (environmental, social, governance) vastuullisuuden mittaamisen yhdenmukaistamiseksi.

”Esimerkiksi sijoitustoimintaa ohjaaviin EU-säädöksiin tulee mukaan vastuullisuus. Siitä tulee varsin keskeinen kriteeri muun muassa yritysrahoituksen osalta”, Kamppi toteaa.

Vastuulliset yritykset voittavat

Pandemia vie monet yritykset ja myös valtiot talousahdinkoon. Samalla lisääntyvät pelot siitä, että ilmastonmuutos ja sen torjunta jäävät taka-alalle.

Svenska Handelshögskolanin professorin Minna Martikaisen mielestä pelko on aiheellinen, sillä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn tarvitaan jatkossakin investointeja ja niille rahoitusta. Tässä kohtaa yhtenäinen ESG-mittaristo olisi tärkeä työkalu.

”Yhdenmukaisilla mittareilla voidaan varmistua, että yritykset toimivat halutuilla alueilla vastuullisesti”, Martikainen sanoo.

Mittareiden perusteella yrityksiä voidaan myös rahoittaa tai omistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, Martikainen muistuttaa.

”Uskonkin, että ESG-kriteereillä mitaten vahvat yritykset ovat seuraavien vuosikymmenien voittajia.”

Finanssialan vastuullisuusteesit

  • Luottamus ja avoimuus asiakassuhteissa.
  • Aukoton tietosuoja.
  • Aktiivisuus rikollisuuden torjunnassa.
  • Kansalaisten taloustaitojen parantaminen.
  • Kestävän kehityksen edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta.
  • Asiakkaiden oikeudenmukainen jatasapuolinen kohtelu.
  • Henkilöstön yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden tukeminen.

Juttu on alunperin julkaistu 23.6.2020 Sanoman Ideat-liitteessä Hiili.