Kotitalouksien rahatilanne pysynyt hyvänä – Asuntolainan riskeihin varaudutaan

Suomalaisten rahatilanne on Finanssialan Keskusliiton vastavalmistuneen tutkimuksen mukaan pysynyt hyvänä. Lainanottajat varautuvat koron mahdolliseen nousuun säästämällä etukäteen ja sopimalla lainalleen oman taloutensa kannalta kohtuullisen kuukausierän. Finanssialan Keskusliiton tänään valmistunutta ”Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat”-tutkimusta varten haastateltiin 2 400 15-74 -vuotiasta henkilöä helmikuussa 2012.

​Korkotaso on pysynyt jo varsin pitkään alhaalla, mutta tutkimuksen mukaan lainanottajat näkevät varautumisen korkojen nousun varalta tarpeellisena ja entistä useampi, lähes 80 prosenttia, kertoo varautuneensa korkojen nousuun. Aiempaa useammin näin ovat tehneet erityisesti ne, joilla on suuria asuntolainoja.

Mahdolliseen koronnousuun varaudutaan entistä useammin säästämällä etukäteen. Aiempaa useammalla lainanottajalla on samanaikaisesti säästöjä tai sijoituksia. Ne toimivat talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Lainanottotilanteessa on myös nähty oleelliseksi mitoittaa takaisinmaksun kuukausierä niin, että lainanhoidosta selviää, vaikka korot nousisivat.

Lisäksi lainakustannusten nousuun varaudutaan korkokattosopimuksilla, joiden suosio on kasvanut viime vuodesta. Nyt 27 prosentilla lainaa ottaneista on lainassaan korkokatto. Samoin runsaalla joka neljännellä on lainaturvavakuutus turvaamassa lainan takaisinmaksua.

Suurimmalla osalla eli runsaalla 60 prosentilla asuntoluottoa ottaneista on tasaerälaina, joten heillä korkotason nousu ei vaikuta kuukausittaiseen lainanhoitorasitukseen, mikäli laina-aika voi joustaa riittävästi.

Asuntolainamäärät nousseet, luotonottoaikeissa hienoista kasvua

Suomalaisista joka kolmannella on asuntolainaa. Osuus on noussut edellisvuodesta. Asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet viime vuonna tehdystä tutkimuksesta. Viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 115 500 euroa. Suurten yli 150 000 euron lainojen osuus viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista on kasvanut.

”Suurimpia asuntolainoja ovat ottaneet erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat, missä asuntojen hinnatkin ovat muuta maata korkeammat. Isoimmat asuntolainat ovat talouksilla, joilla tulotaso on hyvä ja joilla siten myös tulojen puolesta on parhaat edellytykset selviytyä lainan takaisinmaksusta”, toteaa Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.

Talouden epävarmuudesta huolimatta kotitalouksien tilanne on perustaltaan hyvä. Tutkimuksen mukaan kuluttajien rahatilanne on pysynyt hyvänä, mikä yhdessä alhaisen korkotason kanssa on pitänyt yllä luotonkysyntää. Nyt yhdeksän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa luottoa seuraavien 12 kuukauden aikana, kun osuus vuosi sitten oli seitsemän prosenttia. Asuntoluottoa aikoo ottaa neljä prosenttia suomalaisista.

Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 17 vuotta. Tyypillisin takaisinmakuaika on 25 tai 20 vuotta. Hankitun asunnon ostosta keskimäärin 73 prosenttia on rahoitettu lainalla. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo useita vuosia asuntolainojen keskikoon kasvusta huolimatta. Lainanottajilla velanhoitomenojen osuus käytettävistä olevista tuloista on keskimäärin 21 prosenttia. Lainan korkomenoja on laskenut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso.

Lainanhoitosuunnitelmissa on myös pysytty, sillä valtaosa eli kolme neljäsosaa lainanottajista on edellisvuoden tavoin maksanut lainansa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Noin joka kymmenes on maksanut lainaa joko suunniteltua nopeammin tai hitaammin. Maksusuunnitelman lykkääntymiseen syynä ovat useimmiten oman talouden ja elämäntilanteen muutos tai työttömäksi jääminen.

”Osa lainanottajista on muuten halunnut väljyyttä maksuohjelmaan lyhennysvapaita jaksoja käyttämällä. Lainanottajat hyödyntävät aktiivisesti pankkien tarjoamia lainan takaisinmaksuun liittyviä joustomahdollisuuksia taloutensa suunnittelussa”, toteaa Ulla Halonen.

Suomalaiset säästävät innolla, tilille säästäminen kasvanut

Suomalaisten kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on edelleen korkealla. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy kiinnostuksena vähäriskisiä säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Alhaisesta korkotasosta huolimatta erityisesti säästö- ja sijoitustileille säästämisen suosio on kasvanut. Turvallisuus on tärkein kriteeri säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Tuoton painoarvo on aiempaa pienempi.

Haastattelut Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusta varten teki Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy.

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Kristiina Siikala, puh 020 793 4273

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Vaikuttaminen

Kristiina Siikala

Kehityspäälllikkö

Vastuullisuusasiat, jäsenidentiteetti sekä pankkitoiminnan, hyvinvoinnin rahoituksen ja digitalisaation viestintä, kriisiviestintä