Keski- ja Etelä-Euroopan pankkien nykyiset ongelmat tulee korjata ja riskit saada vähenemään, ennen kuin pankkiunionin yhteinen talletussuoja voidaan ottaa käyttöön. Tätä mieltä on suurin osa Finanssiala ry:n kyselyyn vastanneista eurovaaliehdokkaista. Muutama ehdokas tosin tyrmää koko yhteisvastuun.
FA:n kyselyyn vastanneista eurovaaliehdokkaista yli 90 prosenttia on samaa mieltä väitteestä, että yhteisen talletussuojan käyttöönotto pankkiunionissa edellyttää pankkien nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien vähentämistä.
”Suomalaiset rahoituslaitokset ovat verrattain hyvässä tilanteessa ja hoitaneet omaa vakavaraisuuttaan hyvin, niiden ei tule joutua maksajan rooliin yhteistä talletussuojaa rakennettaessa”, summaa SDP:n Antton Rönnholm.
Kristillisdemokraattien Esa Erävalo on Rönnholmin kanssa samoilla linjoilla, että olisi väärin, jos suomalaispankkien asiakkaat joutuisivat osallistumaan esimerkiksi italialaisen pankin talletussuojan maksamiseen. ”On hyvin mahdollista, että jokin italialainen pankki menee nurin, kun järjestämättömiä lainoja on yli 10 prosenttia”, Erävalo perustelee.
”Osassa pankkiunionia pankit ovat niin huonossa tilassa, että ne melkein heti kaatuisivat muiden hyvin hoidettujen pankkien syliin ja maksettavaksi. En siis voi hyvällä omatunnolla tällä hetkellä kannattaa asiaa joka loppupäässä tulisi suomalaisen pankkiasiakkaan maksettavaksi”, toteaa RKP:n Nils Torvalds.
Keskustan Mirja Vehkaperä ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistuttavat, että pitkällä aikavälillä yhteinen talletussuoja toisi rahamarkkinoille vakautta ja luottamusta. Finanssiala ry muistuttaa, että ensiarvoisen tärkeää on eri euromaiden talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistaminen. Luottolaitoksia tulee valvoa yhdenmukaisesti ja niitä on koskettava yhteiset säännöt.
Pietikäisen mukaan pankkien napanuora valtion velkakirjoihin on katkaistava. ”Siinä missä Suomessa pankeilla on vain vähän valtion velkakirjoja, Italialla niitä on hyvin merkittävästi.” Hän patistaa toteuttamaan jo päätetyt toimet pankkiunionin loppuunsaattamiseksi.
Keskustan Vehkaperän mielestä riskejä pitäisi vähentää reilusti, ennen kuin voimme tosissaan keskustella yhteisten riskien jakamisesta.” Juuri nyt suomalainen systeemi toimii meillä varsin mainiosti ja on riittävä.”
Joutaako koko yhteisvastuu romukoppaan?
Osa vastaajista epäilee koko yhteisvastuun realistisuutta. RKP:n Filip Hamro-Drotz on täysin samaa mieltä väitteestä, että pankit täytyy hoitaa kuntoon ennen yhteisen talletussuojan käyttöönottoa.
”Selkeitä ehtoja ja rajauksia tarvitaan – onko mahdollista?” Hamro-Drotz kysyy.
Perussuomalaisten Arto Luukkainen epäilee, onko huonokuntoisten pankkien saattaminen kuntoon ylipäänsä mahdollista. Luukkanen arvioi, että mätiä pankkeja paljastuisi kuitenkin ja ne kaatuisivat kuluttajan ja veronmaksajan niskaan.
”En usko, että finanssiala oikeasti haluaa tätä, sillä siellä olevat tervejärkiset pankkiirit ja talousmiehet epäilevät sitä, että tervehdyttäminen onnistuisi”, hän arvioi.
Perussuomalaisten Olli Kotron mielestä pankkiunioni on vaarallinen liittovaltioelementti, jota ei olisi pitänyt koskaan toteuttaa. ”On jokaisen kansallisvaltion omalla vastuulla valvoa pankkejaan ja pitää huolta siitä, että väärinkäytöksiä ei synny.