Lähimaksu on suomalaisten suosituin maksutapa kaupan kassalla. Suomen Pankin heinäkuun lopussa julkistamat maksuliiketilastot vuodelta 2019 osoittavat, että maksukortin lähimaksuominaisuuden käyttö kasvoi 45 prosenttia edellisvuodesta. Lähimaksulla tehtyjen ostosten arvo lähes kaksinkertaistui.
Sähköisen maksamisen lisääntymisen myötä käteisen käyttö on jatkanut vähenemistään. Koronaepidemian aikana käteisen käyttö on edelleen vähentynyt. Käteisen tarvetta vähentävät myös älypuhelinsovellutusten (esimerkiksi Siirto ja MobilePay) suosion kasvu maksamisessa.
Käteisen jakelukanavat ovat kuitenkin vuodesta 2018 monipuolistuneet. Käteisautomaattien määrä on lisääntynyt ja tieto käteisen noston mahdollisuudesta ostosten yhteydessä kaupoista on kasvanut. Pankin konttorien ja automaattien lisäksi käteistä on mahdollista nostaa tuhansista kauppojen toimipisteistä ja R-kioskeista eri puolilta Suomea. Valtaosalla pankeista on sopimus käteisen nostopalvelusta kauppaketjun tai -ketjujen tai asiamiespisteiden kanssa. Osa pankeista voi lähettää rahaa myös postitse asiakkailleen.
“Mahdollisuus käteisen saamiseen on hyvä, mutta digitaalisten maksutapojen lisääntyvä käyttö on varsin ymmärrettävää niiden vaivattomuuden vuoksi”, sanoo johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen Finanssiala ry:stä.
Inkeri Tolvasen mukaan käteisnostoilla ostosten teon yhteydessä olisi selkeää kasvupontentiaalia. Kauppojen kassoilta nostetaan kuitenkin vain 1 prosentti kaikista käteisnostoista. Käteistä käytti pääasiallisena maksuvälineenään päivittäistavaroiden ostamisessa enää 7 prosenttia suomalaisista.
Joitakin asiakkaita saattaa arveluttaa käteisen nosto kaupan kassalta. Tolvasen mukaan käteisen nosto kaupan kassalta ostosten yhteydessä ei ole sen turvattomampaa kuin käteisen nosto automaatiltakaan, pikemminkin päinvastoin. Kaupan kassalla voi olo tuntua turvallisemmalta, kuin yksinäisen pankkiautomaatin ääressä. Jos kortti katoaa tai tunnusluku joutuu sivullisen haltuun, on katoamisilmoitus tehtävä viipymättä pankin sulkupalveluun. Kortinhaltijan vastuu mahdollisesta kortin väärinkäytöstä päättyy sulkuilmoitukseen.
“Käteinen ei katoa lähitulevaisuudessa. Sen saatavuus on tärkeätä osalle ikäihmisiä ja erityisryhmille, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Ikäihmisten digitaidot kehittyvät tosin vauhdilla. Vuonna 2019 tekemämme kansalaiskyselyn mukaan 75-79-vuotiaista jo 70 prosenttia käyttää laskujen maksuun tavallisimmin verkkopankkia”, Tolvanen toteaa.