Finanssialan Keskusliiton (FK) mielestä ensiasunnon ostajien tilanne on otettava erityisesti huomioon lainakatossa eli lakiin kirjattavassa enimmäisluototussuhteessa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tiedotti tiistaina, että hallitus esittää luottolaitoslakiin kiinteää lainakattoa, joka tulisi voimaan siirtymäajan jälkeen.
FK:n esittämän mallin mukaisesti ensiasunnon ostajille on tulossa 95 prosentin lainakatto, kun muille asunnon ostajille se on 90 prosenttia. ”Ensiasunnon ostajan lainakaton on oltava muita asunnonostajia korkeampi. Se vähentää taloudellista eriarvoisuutta, sillä lainakatosta voivat kärsiä nuoret, joiden lähipiiri ei voi tukea asunnon ostoa taloudellisesti”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa.
Nuorten asunnonhankinta edellyttää Kaupin mukaan valtiolta uusia toimia. FK esittää, että asuntosäästöpalkkiojärjestelmää (ASP) uudistettaisiin nykyistä kannustavammaksi ja säästämisen ala- sekä yläikärajoja väljennettäisiin. ”ASP:n ikärajat ovat aikansa eläneitä. On vakavasti harkittava ikärajojen poistamista. Nykyisin entistä useammat tekevät pätkätöitä ja viettävät vuosia ulkomailla, jolloin ensiasunnon hankinta myöhentyy”, Kauppi sanoo.
Siirtymäajalla ehkäistään markkinahäiriöitä
Finanssiala ei hyväksynyt ns. Tanskasen ryhmän esitystä pelkästään asunnon arvoon sidotusta lainakatosta, jonka suuruutta olisi voitu lyhyellä varoitusajalla muuttaa viranomaispäätöksellä. Asunnon hankintaan liittyviä epävarmuustekijöitä on vältettävä.
Kaupin mukaan neuvottelut lainakatosta sujuivat viranomaisten ja finanssialan kesken rakentavassa hengessä.
”Finanssialan mukaan lainakaton säätämisen edellytyksenä on riittävän pitkä siirtymäaika. Kokonaistaloudellinen vakaus on otettava huomioon, kun lainakatto otetaan käyttöön. Siirtymäajalla pitää varmistaa, ettei lainakatto aiheuta häiriöitä asuntomarkkinoilla. Lisäksi kotitalouksien ennakkosäästäminen vie usein vuosia”, Kauppi tähdentää.
Lainakatossa otetaan huomioon asunnon lisäksi muut vakuudet
Finanssialan esittämän mallin mukaisesti lainakaton laskennassa otetaan huomioon ostettavan asunnon tai kiinteistön lisäksi myös muita vakuuksia henkilötakauksia lukuun ottamatta. Muita vakuuksia voivat olla esimerkiksi kiinnitys muuhun kiinteistöön, jälkipantit, talletukset, arvopaperit tai julkisyhteisön, luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön myöntämä takaus.
Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa asuntomarkkinat uhkaavat ylikuumentua ja vaarantaa kokonaistaloudellisen vakauden, voi Finanssivalvonnan johtokunta päättää alentaa luoton enimmäismääriä enintään 10 prosenttiyksiköllä. FK:n mielestä tämän mahdollisuuden käyttökynnyksen on oltava hyvin korkealla ja viranomaisten on perusteltava päätös seikkaperäisesti. ”Nyt ei ole nähtävissä tilannetta, jossa tätä kiristystä olisi perusteltua käyttää. Päinvastoin, asuntomarkkinat ovat herkässä tilanteessa ja on luotava uskoa pysyvyyteen”, Kauppi korostaa.
