Ehdotus uudeksi rahastolaiksi toisi suomalaisia sijoitusrahastoja samalle viivalle eurooppalaisten kilpakumppanien kanssa. Valtiovarainministeriön työryhmä muuttaisi muun muassa yhtiöiden hallitusten kokoonpanoja ja laskisi osuudenomistajien vähimmäismäärää. Ehdotukset mahdollistaisivat rahastojen entistä selkeämmän ja kustannustehokkaamman toiminnan ja olisivat myös sijoittajien etu.
Finanssiala kannattaa lakiesitystä, sillä se yhdenmukaistaa suomalaista sääntelyä eurooppalaisten kilpakumppaneiden kanssa. Suomen sijoitusrahastolaki sääntelee pääasiassa suomalaisten rahastojen toimintaa.
Suomalaisten rahastojen pääoma on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Viime vuoden lopussa Suomeen rekisteröityihin rahastoihin oli sijoitettuna varoja yhteensä noin 120 miljardia euroa. Rahastotoiminnan kansainvälistä luonnetta kuvaa se, että samaan aikaan suomalaisilla on sijoituksia ulkomaisissa rahastoissa noin 110 miljardia.
Rahaston kotimaalla on merkitystä. Suomalainen rahastoala tuo työpaikkoja ja verotuloja ja siten hyödyttää koko yhteiskuntaa. Rahastot voivat olla myös vientituote: jo nyt viidennes suomalaisten sijoitusrahastojen pääomista tulee Ruotsista.
Sijoitusrahastot antavat kaikille halukkaille mahdollisuuden sijoittaa varansa suunnitelmallisesti ja hallitusti.
”Sijoittaminen ei voi olla varattu vain niille, joilla on siihen aikaa ja asiantuntemusta. Sijoittaa voi myös palveluna, jolloin saa koko sijoituspolitiikan yhtenä pakettina. Rahastoon pätee sama kuin muihinkin palveluihin: siitä maksetaan, ettei tarvitse itse valita kohteita, seurata markkinoita eikä hajauttaa riskejä,” kuvailee Finanssiala ry:n johtava lakimies Jari Virta.
Verotuksellista asemaa tarkkailtava
Työryhmä ehdottaa myös erikoissijoitusrahastoja koskevan sääntelyn liittämistä vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin. Ehdotus on kannatettava ja selventää rahastojen eurooppalaista jakoa tavallisiin ja vaihtoehtorahastoihin. Sinänsä tekninen muutos herättää kysymyksen erikoissijoitusrahastojen verotuksellisesta asemasta, sillä valtiovarainministeriön toinen työryhmä käsittelee paraikaa sijoitustuotteiden verokohtelua.
”Nyt ehdotettu lakitekninen muutos ei saa vaikuttaa erikoissijoitusrahastojen verotukselliseen aseman”, Virta painottaa.
Erikoisrahasto saa sisältää vähemmän sijoituskohteita kuin tavalliseen tapaan hajautettu rahasto. Vaihtoehtorahasto taas on rahasto, jonka sijoitustoimintaa ei ole säännelty, ja ne saavat sijoittaa lähes mihin tahansa.
Työryhmä siirsi erilliseen jatkovalmisteluun osuudenomistajarekisterin kehittämisen ja vaihtuvapääomaista sijoitusyhtiötä koskevan mallin. Jotta suomalainen rahastoyhtiö voi kilpailla ulkomaisista sijoituksista, pitää osuudenomistajarekisteriä koskevan sääntelyn vastata keskeisissä kilpailijamaissa noudatettua käytäntöä. Sama koskee vaihtuvapääomaista sijoitusyhtiötä.
”Erillinen valmistelu on järkevä ratkaisu, sillä näihin asioihin liittyvät kysymykset eivät tarvinne niin laajaa pohdintaa kuin työryhmätyöskentelyssä on tarjolla. Erityisesti osuudenomistajarekisterin ratkaiseminen ennen lopullisten lakiehdotusten antamista on olennaisen tärkeää – voisi jopa sanoa suomalaisen rahastoalan elinehto,” Virta linjaa.