Sääntely ei saa rajoittaa kansanedustajien oikeutta, mahdollisuuksia ja halukkuutta tavata yhteiskunnan toimijoita laajalti, kirjoittavat Edunvalvontafoorumin puheenjohtaja, Finanssiala ry:n johtaja Tuomo Yli-Huttula ja Edunvalvontafoorumin entinen puheenjohtaja, Kreab Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Saarinen.
Eduskunta on käsitellyt syksyn aikana lakiesitystä lobbauksen avoimuusrekisteristä. Laki on tulossa voimaan vuoden 2024 alussa.
Lain tarkoitus on lisätä edunvalvonnan avoimuutta yhteydenpidossa ministeriöihin ja eduskuntaan. Samalla se on omiaan parantamaan edunvalvonnan eli lobbauksen hyväksyttävyyttä osana valtion demokraattista lainvalmistelua ja päätöksentekoa.
Laki on Pohjoismaiden edistyksellisin. Esimerkiksi Brysselissä on säädöksiä yhteydenpidosta EU:n komissioon ja parlamenttiin, mutta muissa Pohjoismaissa ei vielä tällaista lainsäädäntöä ole.
Edunvalvontafoorumi, joka on vaikuttamistyötä tekevien ammattilaisten verkosto, on tiiviisti osallistunut lain valmisteluun.
Tarkoitus ei ole kytätä
Alusta pitäen olemme painottaneet sitä, että lain tulee parantaa vuoropuhelua poliittisten päättäjien ja virkamiesten kanssa sekä vahvistaa toimivaa demokratiaa.
Sääntely ei saa rajoittaa kansanedustajien oikeutta, mahdollisuuksia ja halukkuutta tavata yhteiskunnan toimijoita laajalti.
Viisas päättäjä kuuntelee erilaisia näkemyksiä, puntaroi niitä tahollaan ja tekee perustellun päätöksensä.
Päättäjä, joka rajautuu vain oman viiteryhmänsä kantoihin, ei näe kokonaisuutta eikä pysty edistämään asioita demokraattisessa prosessissa. Muitakin on otettava huomioon.
Lain valmistelussa lähdettiinkin siitä, että tarkoitus ei ole kontrolloida, ”kytätä” poliittisia päättäjiä ja näin yrittää rajata heidän tapaamisoikeuksiaan.
Ennen lain valmistelua esiintyi väärinymmärrettyä pyrkimystä kansanedustajien tapaamispäiväkirjoihin. Niillä voitaisiin valvoa päättäjien tapaamisten keskittymistä ”oikeita” näkemyksiä edustaviin tahoihin.
Tällaista ajattelua Edunvalvontafoorumi halusi torjua ja pitää hyvänä sitä, että lain lähtökohtana on demokratian toimivuuden vahvistaminen sekä päättäjien yhteydenpidon ja monipuolisen tiedonsaannin arvostus.
Avointa lobbausta
On hyvä, että päättäjien tavoittaminen on sujuvaa ja yhteiskunnan toimijat oppivat perustelemaan asiansa niin, että tulevat kuulluiksi.
Tämä on avointa lobbausta, jossa kannat ja niiden ajajat tiedetään. Mitä aktiivisemmin lobbari tapaa ja perustelee, sitä paremmin hän hoitaa tehtävänsä, joka on osa demokratiaa.
Laki koskee kaikkia ammattimaisia edunvalvojia, niin elinkeinoelämän järjestöjä ja ammattiliittoja kuin viestintätoimistojakin sekä kansalaisjärjestöjä. Niiden tulee avata vaikuttamisensa kohteet ja määrä.
Lobbarien etu on huolehtia työnsä asiallisuudesta. Edunvalvontafoorumi julkaisi jo vuonna 2014 edunvalvonnan eettiset periaatteet, joihin sitoutuivat kaikki merkittävät alan ammattilaiset.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
”On hienoa, että vaikuttamisen avoimuutta lisätään” – Arvot ja Talous -seminaari kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia
