Lobbaus on osa demokratiaa – lobbarirekisteri on tarpeen

Finanssiala ry (FA) on samaa mieltä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kanssa siitä, että Suomeen tulee perustaa kattava lobbarirekisteri. Lobbaus kuuluu olennaisena osana avoimeen ja moniarvoiseen demokratiaan. Siksi siitä on syytä tehdä avointa ja läpinäkyvää. Vehviläinen vastaanotti perjantaina 21.9. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laatiman raportin, jossa tarkasteltiin lobbarirekisterin kansainvälisiä esimerkkejä.

FA kannattaa ministeri Vehviläisen esitystä, että Suomessa tulisi heti alkaa valmistella lobbarirekisteriä. Vehviläisen mukaan valmistelusta vastaisi oikeusministeriö ja työ tehtäisiin avoimesti eri sidosryhmien kanssa.

”On erinomaista, että ensin puhemies Paula Risikko ja nyt ministeri Vehviläinen kannattavat lobbarirekisteriä”, kehuu Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.

”Rekisteri tekisi suomalaisesta edunvalvonnasta avoimempaa. Lobbausta harjoittavat etujärjestöjen ja viestintätoimistojen lisäksi muun muassa elinkeinoelämä, palkansaajaliike, kansalaisjärjestöt, yritykset ja konsulttifirmat.”

Rekisteriin kuulumattomuus ei kuitenkaan saa estää kansalaisliikkeiden tai yksityishenkilöiden pääsyä päättäjien ja viranhaltijoiden pakeille.

Kaikki äänet kuuluviin

Viisas päättäjä kuuntelee eri osapuolten näkemyksiä ja asiantuntemusta ennen päätöksentekoa. Päättäjät tarvitsevat tietoa valmisteltavien asioiden vaikutuksista ja eri näkökulmista.

Lobbarirekisterin tulee kattaa sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovaltaan kohdistuva lobbaus, Vehviläinen sanoo. Lisäksi sen tulisi olla julkisen viranomaisen ylläpitämä.

”Yksi vaihtoehto on eduskunnan ylläpitämä rekisteri, johon lobbausta tekevien järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten pitäisi ilmoittautua. Tahot ilmoittaisivat rekisteriin myös lobbausta tekevät henkilöt”, Yli-Huttula ehdottaa.

Vehviläinen muistuttaa, että lobbarirekisteriä ei tule sellaisenaan kopioida ulkomailta. Rekisteri pitää sovittaa siihen yhteiskuntapoliittiseen ja hallinnolliseen ympäristöön, jossa päätöksentekoon vaikuttamista on tarkoitus säännellä. Läpinäkyvyyttä ja kansalaisten kykyä seurata ja valvoa päätöksentekoprosessia tulee edistää monin eri tavoin, joista lobbarirekisteri on yksi tärkeä tapa.

Vehviläisen mukaan lobbarit on otettava mukaan valmistelemaan uutta rekisteriä. “Tämä on tärkeä periaate, että uuden järjestelmän rakentamisessa kuullaan tahoja, jotka tekevät lobbausta”, toteaa Yli-Huttula, joka toimii järjestöjen ja yritysten lobbareista koostuvan Edunvalvontafoorumin puheenjohtajana.

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta