- Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan.
- Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon.
- FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa.
- Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Valtiovarainministeriö on julkaissut arviomuistion, jossa käsitellään peruspankkipalveluihin ja luottolaitoslaitoslainsäädäntöön tarvittavia muutoksia. Finanssiala ry (FA) kritisoi osaa esityksistä. Peruspankkipalveluja koskevalle sopimuspakolle ja muille lisävelvoitteille ei ole tarvetta.
”Muutkin kuin talletuspankit tarjoavat yrityksille tileihin ja maksuihin liittyviä palveluita, joten tilanne ei ole yritysten kannalta millään muotoa kohtuuton. Valtaosa Suomessa toimivista yrityksistä saa käyttöönsä tarvitsemansa pankkipalvelut vailla mainittavia ongelmia”, huomauttaa FA:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Myöskään yksityishenkilöiden palveluissa ei tarvita nykyistä laajempia velvoitteita.
”Pankkiasiakkaat ovat kokonaisuutena palvelutasoon tyytyväisiä eikä asiakastyytyväisyyden taso poikkea muista palvelualoista. Arviomuistiossa viitataan useita kertoja valtiovarainministeriön vuonna 2023 teettämässä Ota kantaa -kyselyssä esitettyihin näkemyksiin sekä ministeriölle suoraan saapuneeseen kansalaispalautteeseen. Tämänkaltaiset palautekanavat eivät ole riittävä peruste edes alustaville sääntelyehdotuksille.”
FA huomauttaa, että arviomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on erityisesti peruspankkipalveluita koskevilta osin myös ristiriidassa hallitusohjelman kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan tavoitteen kanssa. FA:n vahva näkemys on, että hanketta ei näiltä osin tulisi edistää.
Luottolaitossääntelyssä on myös uudistusta tarvitsevia osia
Luottolaitoksia koskeva sääntely kaipaa monilta osin uudistusta. Kaarlela pitää tervetulleena talletuspankkien yhteenliittymiä koskevan lain kokonaistarkastelua. Arviomuistiosta puuttuu muutamia tärkeitä luottolaitossääntelyyn ja peruspankkipalveluihin liittyvä lakeja, joihin muutosta tarvittaisiin.
”Kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annettu laki (KLP-laki) sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annettu laki (RAVA-laki) tarvitsisivat muutoksia. Erityisen toivottavia olisivat muutokset liittyen rajat ylittävään väliluottomalliin. Myös EU:n kriisinratkaisudirektiivin (BRRD) ja vakavaraisuusasetuksen (CRR) toimeenpanoa luottolaitoslaissa koskevat säännökset kaipaisivat tarkentamista”, Kaarlela luettelee.
Finanssiala ry toivoo, että nämä ehdotukset otettaisiin käsittelyyn lähitulevaisuudessa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta
ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus ensiasunnon ostajille – vastaa kyselyyn, miten järjestelmää tulisi kehittää
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta
