Mihin palveluihin kansalaisella on oikeus?

Pohjoismaissa julkinen valta vastaa lähtökohtaisesti hyvinvointipalveluista.  Kaikki osallistuvat verotuksen kautta palveluiden rahoitukseen ja voivat laskea ainakin jossakin vaiheessa hyötyvänsä palveluista. Tänään julkistetussa ajatushautomo Kalevi Sorsa –säätiön ”Yhteistä ja yksityistä varautumista – vanhusten hoivan tulevaisuus” -raportissa, pohditaan eri näkökulmista julkisen ja yksityisen  vastuun kumppanuutta vanhuspalveluissa.

Vanheneva väestö, julkisten palveluiden riittämättömyys ja palveluiden kasvavat kustannukset asettavat vaatimuksia palvelujärjestelmän toimivuudelle sekä hoivan laadulle. Raporttia esitelleen professori Olli Kankaan mukaan ikääntyminen on Suomessa huomattavasti jyrkempää kuin muissa Pohjoismaissa. Kalevi Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majanderin mukaan Suomen kansantalouden mahdollisuudet asian hoitamiseksi julkisella rahoituksella ovat kuitenkin muita pohjoismaita heikommat.

Hoitojonot pitkiä ja hoivassa puutteita

Raportin tehneet tutkijat Olli Kangas ja OTT Laura Kalliomaa-Puha pohtivat raporttia esitellessään, miten ihmiset voisivat itse varautua vanhuuden varalta. Kansalaisista 40 prosenttia uskoo, että palvelut eivät tule jatkossa kaikille riittämään. Monet myös kokevat, että julkisen palvelulupauksen lunastamisessa ei kaikilta osin tällä hetkellä onnistuta. Hoitojonot ovat liian pitkiä ja vanhusten palveluissa ja hoivassa on puutteita. Väestön ikääntyminen lisää haasteita entisestään.

Johtaja Timo Silvola Finanssialan Keskusliitosta jakaa tutkijoiden esille nostaman huolen. Julkinen valta ei ole Silvolan mukaan myöskään kyllin selvästi määritellyt, mihin palveluihin kansalaisella on oikeus. Raportissa todetaan, että tällä hetkellä etuuksien saaminen voi liittyä enemmän kunnan taloudelliseen tilanteeseen kuin oikeudesta palveluun. Silvolan mukaan palvelut on tuotettava tasavertaisesti kaikille suomalaisille. Johtamisen avulla on saatava aikaan nykyistä tehokkaammat palveluprosessit.

Poliittinen yksimielisyys remontin tarpeesta

Raportin kommentaattoreina toimivat kansanedustajat Arja Juvonen (ps.) ja Sanna Lauslahti (kok.) pitivät raporttia hyödyllisenä. Heidän mielestään se tulisi jakaa kaikille kansanedustajille.

Sanna Lauslahti painotti, että meistä jokaisen tulisi ikääntyessään voida luottaa siihen, että apua saa kun sitä tarvitaan. Yksityistä varallisuutta ei Lauslahden mukaan kuitenkaan tulisi ottaa huomioon palvelumaksuissa. Monet seniorit ovat sitä valmiita käyttämään vapaaehtoisesti oman hyvinvointinsa rahoittamisessa.

Kansanedustaja Päivi Lipponen (sd.) piti tärkeänä myös kansalaisen omaa vastuuta hyvinvoinnin rahoittamisessa, vaikka jokaisen meistä tuleekin olla yhteiskunnan hoivalupauksen piirissä. Hoivavakuutuksen ja palvelusetelin kehittäminen olisi hänen mukaansa myös erittäin hyvä asia.

Laura Kalliomaa-Puha ja Olli Kangas pohtivat raportissa vaihtoehtoja mm. sopivasta työnjaosta yksityisen ja julkisen palvelun välillä ja palvelujen yhdenvertaisuuden turvaamisesta.

”Oma rahoitus ei saa pienentää kansalaisen oikeutta julkiseen rahoitukseen. Yksityinen varallisuus tukee hyvinvointipalvelujen rahoitusta ja vain yksityistä rahoitusta hyödyntämällä voidaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa”, toteaa Silvola FK:sta.

Palvelulupausten epäselvyyden vuoksi myös yksilöllinen varautuminen on hankalaa. Ei tiedetä mihin ja miten varautua tai miten oma varautuminen vaikuttaa julkisen palvelun saamiseen. Monissa maissa hoivajärjestelmien ongelmia on pyritty ratkomaan vakuutusjärjestelyillä. Asia on ollut Suomessakin esillä. Vapaaehtoiset hoivavakuutukset ovat Suomessa kaatuneet pitkälti siksi, ettei ole voitu määritellä etukäteen mihin tarpeeseen hoivavakuutus vastaisi, kun julkista hoivalupausta ei ole määritelty.

Olisi ensisijaisen tärkeää määritellä yhteiskunnan antamat palvelulupaukset ja kansalaisten oikeudet. Vasta kun kaikki tietävät, millaisia palveluita he ja heidän läheisensä voivat odottaa, he osaavat myös varautua lisäpalvelujen tarpeeseen mm. etukäteen säästämällä.

Potentiaalia hoivan rahoittamiseen löytyy ikääntyneiden omaisuuden hyödyntämisessä heidän omiin tarpeisiinsa. Tutkijoiden mukaan erilaiset palvelusetelit tai kotitalousvähennyksen tyyppiset järjestelmät kannustavatkin oman rahan käyttöön.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Vaikuttaminen

Päivi Luna

Johtava asiantuntija

Hyvinvoinnin rahoituksen uudistaminen, vakuutusmarkkinat​

Lainsäädäntö

Piritta Poikonen

Johtava lakimies

Henki- ja työeläkevakuutus