- Rahastot tarjoavat sijoittajille helpon tavan hajauttaa sijoituksia ja päästä käsiksi kohteisiin, joihin olisi muuten vaikea sijoittaa.
- Yhteiskunnalle rahastot tuovat verotuloja, työpaikkoja ja pääomaa listautuville yrityksille, ja ne vahvistavat kotimaan markkinoiden elinvoimaa.
- Rahastoliiketoiminnan edistämiseksi tulee poistaa verotuksellisia esteitä ja vanhentuneita sääntelyratkaisuja, kuten ELTIF‑rahastojen verokohtelu, osuudenomistajarekisterin vaatimukset ja vähimmäisomistajamäärä.
Rahastot olivat aiheena Finanssiala ry:n (FA) järjestämässä talouden pyöreän pöydän webinaarissa, jonka paneelikeskustelussa olivat mukana kirjailija ja sijoitusvaikuttaja Merja Mähkä, S-Pankki Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Teri Heilala sekä FA:n johtava asiantuntija Jari Virta. Heilala toimii myös FA:n sijoitusrahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan varapuheenjohtajana.
Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreän pöydän webinaarissa tarkasteltiin rahastovuotta 2025, johon sisältyi voimakkaita kurssivaihteluita ja runsaasti poliittista epävarmuutta.
Webinaaripäivänä julkaistusta FA:n Rahastoraportista ilmeni, että vuoristoradan lailla edennyt vuosi päättyi rahastosijoittamisen kannalta myönteisesti. Suomalaisten rahastojen yhteenlaskettu pääoma nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon.
Rahastoraporttia esitellyt FA:n johtava asiantuntija Mariia Somerla kiinnitti huomiota siihen, että rahastopääoman arvo vastaa 73 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
”Kehitys on ollut erinomaista. Kannattaa huomioida, että nykyisestä rahastopääomasta noin 30 prosenttia on peräisin ulkomailta eli Suomesta on tullut todellinen rahastojen vientimaa.”, Somerla totesi.
Rahastojen luoma nousuvesi nostaa niin pieniä kuin suuria laivoja
Rahastoilla on huomattava merkitys niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Piensijoittajille rahastot tarjoavat helpon tavan hajauttaa sijoituksia, ja listautuville yrityksille ne tuovat kipeästi kaivattua pääomaa. Samalla rahastot ovat osa finanssialaa, joka työllistää ja tuo verotuloja.
”Suorat osakesijoitukset vaativat paljon perehtymistä, tutustumista eri toimialoihin ja tunnuslukuihin. Jotkut pitävät siitä, mutta monilla ei ole kuitenkaan sellaiseen aikaa ja kiinnostusta, jolloin rahastot ovat ylivoimaisia tuotteita”, kiteytti paneelissa puhunut kirjailija ja sijoitusvaikuttaja Merja Mähkä.
Mähkän mukaan rahastot tulisikin sisällyttää osakesäästötiliin, mikä tekisi esimerkiksi rahastojen vaihtamisesta sujuvampaa. Nykyisin Suomessa käytössä olevaan osakesäästötiliin saa vain osakkeita.
”Miksi tuetaan treidaamista, eikä pitkäjänteistä eläkesijoittamista?”, Mähkä kummeksui.
S-Pankki Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Teri Heilala korosti, että rahastot avaavat piensijoittajille ovia sijoituskohteisiin, joihin olisi muuten vaikea päästä käsiksi, kuten listaamattomiin yrityksiin.
”Tuottojen kannalta olennainen hajautus on paljon helpompaa rahastojen kautta”, Heilala totesi.
FA:n johtava asiantuntija Jari Virta muistutti myös ajallisen hajauttamisen tärkeydestä. Väärään aikaan ostaminen on yksi sijoittamiseen kuuluvista riskeistä.
”Ajoitusriskiä voi pienentää sijoittamalla rahaston kautta pieniä summia kuukausittain”, Virta muistutti.
Kehitys haastaa vuosikymmeniä vanhan sääntelyn
Sijoittajalle rahaston kotimaalla ei ole välttämättä olennaista merkitystä, mutta yhteiskunnalle on. Kun kotimaisten rahastojen ja palveluntarjoajien toimintaedellytykset turvataan, ne tuovat Suomeen yhteisöverotuloja ja työpaikkoja.
Virran mukaanosa muutaman vuosikymmenen takaa periytyvistä kotimaisista säännöksistä ei enää palvele globaalin sijoittamisen tarpeita. Esimerkkeinä hän mainitsi ELTIF‑rahastot (European Long‑Term Investment Fund), joiden tarkoituksena on ohjata pääomia talouden pitkäjänteisiin investointeihin – kuten infrastruktuuriin ja uusiutuvaan energiaan – sekä lainanantorahastot. Lainanantorahastot myöntävät rahoitusta kohteisiin, joissa riski on sijoittajalla. Ne voivat toimia joissakin tilanteissa pankkirahoituksen korvikkeena.
”Kotimaisia ELTIF-rahastoja ja lainanantorahastoja ei toistaiseksi ole. Suomessa on niihin liittyviä verotuksellisia esteitä, joiden korjaaminen onnistuisi suhteellisen helposti”, Virta kertoi.
Virran mukaan Suomessa on muitakin rahastoliiketoimintaa jarruttavia kansallisia erikoisuuksia, kuten rahaston osuudenomistajarekisterin järjestäminen keskitetysti. Rahaston myynti tapahtuu käytännössä jakelijoiden – kuten pankkien – kautta. Suomessa pitäisi sallia Euroopassa yleinen käytäntö, jossa keskitetyn rekisterin sijaan kukin jakelija pitää rekisteriä omista asiakkaistaan.
Käytäntö toimii ongelmitta esimerkiksi Suomeen myytävissä ruotsalaisissa rahastoissa. Muutos paitsi helpottaisi suomalaisten rahastojen myyntiä ulkomaille, myös toisi asiakkaille lisää vaihtoehtoja ja lisäisi kilpailua jakelukanavien suhteen.
”Lisäksi rahaston perustamiselle on Suomessa vähimmäisomistajamäärä, mikä hankaloittaa uudentyyppisten rahastojen toimintaa ja pienempien toimijoiden mukaantuloa”, Virta jatkoi.
Virta muistutti, että kotimaisille toimijoille Suomi on päämarkkina, joten ne ovat täällä niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Myös Teri Heilala korosti kotimaisen rahastoliiketoiminnan tärkeyttä.
”Luxemburgissa ja Irlannissa toimivien rahastojen salkunhoitajat eivät yksinkertaisesti tunne suomalaisyhtiöitä niin hyvin kuin kotimaisten rahastojen. Suomalaiset rahastot pitävät Helsingin pörssiä likvidinä ja elinvoimaisena”, Heilala totesi.
Katso tallenne keskustelusta
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
”Miksi osakesäästötilillä tuetaan treidaamista eikä pitkäjänteistä sijoittamista?”
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja
Sijoittajien kiinnostus rahastoihin jatkui vahvana marraskuussa – uusia sijoituksia lähes miljardi euroa
