Miksi vakuutamme irtaimiston paremmin kuin itsemme?

OP Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen muistuttaa, että henkilövakuutukseen liittyy paljon tunteita.
  • Lähes kaikilla suomalaisilla on kotivakuutus.
  • Henkivakuutuksia on alle puolet siitä, minkä verran asuntolainoja on.
  • Erityisesti pienempituloiset perheelliset, joilla on iso asuntolaina, hyötyisivät henkivakuutuksista

Lähes kaikilla suomalaisilla on kotivakuutus, mutta vain pienellä osalla on henkivakuutus. Keväällä julkaistun vakuutustutkimuksen mukaan vapaaehtoista henkivakuutusta ja vapaa-ajanvakuutusta yleisempi on vapaaehtoinen autovakuutus. Miksi vakuutamme ennemmin automme kuin itsemme?

”Väitän, että irtaimistovakuutus – koski se sitten kotia tai autoa – otetaan järjellä. Henkilövakuutukseen taas liittyy paljon tunteita”, pohtii OP Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen ja jatkaa:

”Irtaimistoon liittyvä riski on helppo hahmottaa: mitä maksaisi, jos pyöräni varastetaan ja minulla ei ole vakuutusta? Siinä on helppo huomata, että kotivakuutus on järkevää ottaa. Kuoleman riskiä on vaikeampi hahmottaa tai sitä ei edes haluta ajatella, jolloin myöskään kuoleman varalta vakuutuksella varautuminen ei ole yhtä helposti järkeiltävissä.”

Henkivakuuttamisesta käytiin vilkasta keskustelua keskiviikkona Finanssiala ry:n (FA) järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa SuomiAreenassa. Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi kertoi tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa on laaja henkivakuutusvaje.

”On perusteltua kysyä, onko henkivakuutusvaje todellinen ja miksi meidän pitäisi olla siitä huolissamme. Kun katsomme OP:n henkivakuutuksen korvausmääriä, jos ne realisoituisivat yhdellä kertaa, ja vertaamme niitä asuntolainojen määriin, huomaamme, että henkivakuutuksia on alle puolet siitä, minkä verran asuntolainoja on. Tästä voisi päätellä, että kyllä meillä kohtuullisen suuri vaje henkivakuutusten ottamisessa on”, OP:n Heinonen kertoo.

Heinonen on pohtinut, miksi henkivakuutusta ei sitten oteta, vaikka siitä hyötyisivät erityisesti perheelliset ja asuntolainalliset. Kattavaa selitystä tuskin löytyy, sillä ihmiset yksinkertaisesti käyttäytyvät eri lailla suhteessa riskiin. Tunteiden ja riskin hahmottamisen vaikeuden lisäksi Heinonen nostaa kaksi syytä:

”Ensimmäinen syy voi olla se, että asiakkailla ei ole kokemusta vakuutuksista tai henkivakuutuksista. Kotivakuutus on usein pakollinen, kun muuttaa vuokralle ja auton hankinnan yhteydessä on pakko ottaa liikennevakuutus. Näistä syntyy luontaisesti kokemusta tavaroiden vakuuttamisesta. Tätä samaa ei kuitenkaan synny vapaaehtoisista henkeen ja terveyteen liittyvistä vakuutuksista. Henkivakuutus korvataan vain kerran.”, Heinonen selittää.

Toinen syy voi olla turvallisuuden tunne. Suomessa on Heinosen mukaan perinteisesti jaettu käsitys vahvasta sosiaaliturvasta ja yhteiskunnan suojamekanismeista, jotka vähentävät osaltaan tarvetta edes pohtia henkilöriskejä.

”Yritämme pysäyttää asiakkaat miettimään riskejä laajasti, myös niitä epämukavia. Se on myös vakuutusyhtiöiden vastuullisuutta. Myös kansalaisten taloustaitojen kasvattaminen on koko finanssialalle tärkeää. Mitä parempi talouslukutaito, sitä todennäköisemmin vakuutus otetaan”, Heinonen sanoo.

Erityisesti pienempituloiset perheelliset, joilla on iso asuntolaina, hyötyisivät henkivakuutuksista. Nyt henkivakuutus on kuitenkin otettuna lähinnä varakkaammissa kotitalouksissa.

”Henkivakuutuksessa tuotteena ei ole korvaus vaan vakuutuksen tarjoama hyvä yöuni. On tärkeää, että Suomessa on laaja perusturva, mutta sen rinnalla on oltava tilaa hyvälle yksilölliselle varautumiselle. Julkisen ja yksityisen hyvä yhteiselo on kaikkien etu”. summaa FA:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan

VAIKUTTAMINEN

Sonja Hällfors

Vaikuttajaviestinnän asiantuntija