Mitä palveluita haluaisit vastineeksi tiedoistasi?

Jos vakuutusyhtiö saisi tietoonsa liikuntatottumuksesi, päivittäiset ruokaostoksesi tai muuta henkilökohtaista tietoa, mitä vaatisit vastapalvelukseksi? Halvempia hintoja, apua oman terveyden ylläpitoon vai kenties näppäriä mobiilipalveluja? Nämä ovat merkittäviä kysymyksiä, kun tekniikan kehittyessä henkilökohtaisen tiedon määrä on yhä suurempi ja ottajia käsi ojossa useampi.

Lenkille lähtiessään moni laittaa älypuhelimestaan päälle sovelluksen, joka mittaa kuljetun matkan, nopeuden ja kenties vielä kulutetut kalorit päälle piirtäen samalla karttaa talsitusta matkasta. Avomielisimmät jakavat lenkkitiedon kotiin päästyään ylpeänä koko kaveripiirilleen: näin reipas olin tänään! Valistunut kuluttaja ymmärtää, että hänen kulutuskäyttäytymisestään ja jokapäiväisestä elämästään tallennettu tieto, big data, on palveluntarjoajille kullanarvoista. Sen luovuttamisesta palveluntarjoajan käyttöön on saatava kohtuullinen korvaus.

Rahalla vai palveluilla?

Tiedonkeruu elintavoista vastaa muuttuneeseen maailmaan. LähiTapiola Henkivakuutusyhtiön toimitusjohtaja Minna Kohmo on tiivistänyt muutoksen osuvasti: ”Kärjistäen voisi sanoa, että aiemmin suomalaisia uhkasivat erilaiset tartuntataudit, nykyään taas elämäntavat.” Vakuutusyhtiön näkökulmasta tiedonsaannin taustalla on yksinkertainen ajatus: mitä terveemmät elämäntavat vakuutetulla on, sitä pienempi riski hänellä on esimerkiksi sairastua. Toisaalta voitto on molemminpuolinen, sillä harva meistä tahtoo ehdoin tahdoin sairastua.

Mutta mikä olisi riittävä vastine tiedonluovutuksesta? Olisitko siihen valmis tuntuvaa vakuutusmaksun hinnanalennusta vastaan?
Entäpä, jos seurannan mukana saisit oman treeniohjelman ja ehdotuksia siihen, mihin suuntaan harjoitteluasi kannattaisi seurantatietojen perusteella kehittää? Finanssialan Keskusliiton varatoimitusjohtaja Esko Kivisaaren mukaan big data -analytiikan myötä ihmisten vakuuttaminen ottaa askeleen
kohti vanhan maailman suurteollisuuden vakuuttamista. ”Vakuutusyhtiö analysoi tarkasti riskit, ehdotti vahingonvaaraa vähentäviä toimia ja sitten itse vakuutussopimus ja sen hinta määräytyivät sen mukaan, mitä riskejä vielä jäi katettavaksi”, Kivisaari kertoo. ”Vakuutusyhtiö oli melkein enemmänkin turvallisuuskonsultti ja varsinainen vakuutus oli vain yksi elementti tätä kokonaisuutta.” Miltä siis kuulostaisi, jos vakuutusyhtiö olisi oman elämäsi lifestyle-konsultti terveiden elämäntapojen osalta?

Älykästä kotivakuuttamista?

Vakuutusyhtiöiden luonne saattaa siis muuttua tulevaisuudessa uuteen suuntaan: ne eivät enää pelkästään korvaa sattuneen vahingon kuluja, vaan konkreettisesti auttavat asiakastaan tunnistamaan riskejä omassa ympäristössään ja käyttäytymisessään sekä vähentämään vahinkoja. Tästä konkreettinen esimerkki on maailmalla toimiva Nest-yhtiö, joka tarjoaa älykotipalveluja. Kotiin asennettavat anturit seuraavat energiankäyttöä ja ohjaavat asukasta käyttämään energiaa halvempina aikoina. Järjestelmään kuuluu myös palo-, häkä- ja kosteusvaroittimia, jotka ilmoittavat käyttäjälle, mikäli jokin on vinossa. Näin uhkaavat vahingot saadaan jos ei kokonaan estettyä, niin ainakin niitä voidaan tuntuvasti vähentää. Voisiko tämä olla palvelu, jonka saadaksesi luovuttaisit järjestelmän keräämiä tietoja vakuutusyhtiölle? Voi jopa olla, että pelkästä vahinkokeskeisyydestä kuljetaan kokonaan poispäin. Vakuutustuotteet voivatkin olla ensi sijassa elämän laatua ja turvallisuutta parantavia turvalaitteita tai kännykkäsovelluksia, ja vahinkojen korvausominaisuus tulee tuotteissa kaupan päälle. Loppujen lopuksi kuluttaja on kuningas ja tämä pätee entistä enemmän uusissa palveluissa. Mitä sinä tuotteiltasi tahtoisit?

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat