Uusi EU-komissio antaa lähiaikoina tukun aloitteita, joilla on tarkoitus vastata työelämän muutoksiin Eurooppa-tasolla. Sääntely on kuitenkin hidasta ja jäsenmaitten työmarkkinamallit ovat eroavat suuresti toisistaan – kansalliset toimintatavat ovatkin Paltan toimialapäällikkö Anu Sajavaaran mielestä parempia.
”Standardiratkaisuja on vaikea saada istumaan kansalliseen järjestelmään, eikä niitä voi oikein liimata olemassa olevien rakenteiden päällekään”, sanoo Sajavaara MustReadille. Samalla hän muistuttaa lakien säätämisen kestävän niin kauan, että moni sääntely on syntyessään jo vanhentunutta.
Työmarkkinoiden kehittyminen kulkee rinnakkain yritysten kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen syntymisen kanssa. Työvoiman liikkuvuus myös Euroopan ulkopuolelle on tätä päivää ja on vaarallista luoda malleja, joilla EU-alueesta rakennetaan suljettu ympäristö.
”Ja samalla kun säädellään, olisi muistettava pitää huolta yritysten mahdollisuuksista luoda uusia työpaikkoja. Niitä pystyvät luomaan vain kilpailukykyiset, elinvoimaiset yritykset”, kommentoi Sajavaara.
EU-vaikuttamisen osalta suomaiset ovat olleet hiljaa, kun muut maat ovat aktiivisesti ajaneet oman työmarkkinamallinsa säilyttämistä. ”Suomalaisen ay-puolen hiljaisuus on ollut korvia huumaavaa. Monessa muussa asiassa suomalaiset palkansaajat ovat olleet ärhäkkäästi puolustamassa kotimaista työehtosopimus- ja neuvottelujärjestelmää”, ihmettelee Sajavaara.
Jatkuva oppiminen edellytyksenä työmarkkinakelpoisuudelle
Työelämän muuttuminen edellyttää yksilötasolla jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä ja työmarkkinakelpoisena pysymistä. Olennaista on kyky olla mukana murroksessa, opetella oppimaan uusia asioita ja täydentää omaa taitojen ja kyvykkyyksien palettia.
”Oli ala mikä tahansa, jokaisen on nyt syytä unohtaa ajattelu, että 90-luvulla hankitulla tutkinnolla muka pärjää. Ylipäätään koulutuspäiviin sidottu ajattelu on vanhentunutta.”
Oleellista on myös tiedon jakaminen, sillä usein organisaatiossa ei osata jakaa omaa osaamista ja tietämystä kollegoiden kesken.
”Tämä on enemmänkin asennekysymys kuin mikään rahalla ostettavissa oleva juttu. Kyse on kulttuurin ja ajattelun muuttamisesta”, Sajavaara sanoo.
Sajavaaran mukaan Suomella on työelämän kehittämisessä paljon annettavaa työnantajien ja työntekijöiden toimivan keskusteluyhteyden vuoksi.
”Suomessa melkein itsestäänselvyytenä pidetty työnantaja- ja työntekijäpuolen välinen avoin vuoropuhelu on monessa muussa jäsenmaassa innovatiivinen ajatus.”Kaikissa maissa työmarkkinaosapuolten pitäisi siis laittaa hetkeksi edunvalvontahattu hyllylle, keskustella siitä, millaisia vaikutuksia työelämän muutoksilla on kummallekin osapuolelle ja yrittää miettiä yhdessä ratkaisuja, jotka toimivat kummallekin.
Suomalainen finanssiala tiennäyttäjä Euroopassakin
Työmarkkinaosapuolet ovat käyneet tulevaisuuden työelämään liittyvää keskustelua Suomessa jo useita vuosia. Yksi ensimmäisistä yhteisistä hankkeista toteutettiin finanssialalla. Vuodesta 2014 toimineessa Hyvinvoiva finanssiala -hankkeessa ovat olleet mukana kaikki työnantaja- ja työntekijäliitot, ja sen tavoitteena on ollut finanssialan työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen.
Hankkeessa pohditaan Sajavaaran mukaan muun muassa sitä, millä tavalla asiakkaiden käyttäytymisen muutos vaikuttaa alan työhön ja millaisia seurauksia sääntelyllä on alan työelämään. Tuloksena on luotu uusia toimintatapoja ja paneuduttu yhdessä todettuihin kehityskohteisiin. Vastaavanlainen hanke on ollut myös ICT-alalla.
Suomalainen työn tulevaisuutta koskeva vuoropuhelu on Sajavaaran mukaan poikinut jo runsaasti kyselyitä.
”Muun muassa Saksassa ollaan kiinnostuneita, miten me tämän käytännössä teemme.”
MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.