Euroedustajien mukaan lobbareiden yhteydenpito on tärkeää, kunhan pelisäännöt ovat selvät.
Vuonna 2020 13 000 EU:n avoimuusrekisteriin rekisteröitynyttä organisaatiota käytti lobbaamiseen arviolta 1,6–2,4 miljardia euroa.
Suomessa valmistellaan lakiin pohjautuvaa lobbauksen avoimuusrekisteriä. Finanssiala kannattaa rekisteriä.
Lobbaaminen on kansallisesti lailla säädeltyä toimintaa EU-maista vain Irlannissa, Ranskassa, Itävallassa, Liettuassa ja Sloveniassa. Suomessa valmistellaan parhaillaan oikeusministeriön johdolla lobbauksen avoimuusrekisteriä.
Brysselissä arvioidaan olevan yhteensä noin 25 000 lobbaria. Erityisen aktiivisia lobbaajia ovat viime vuosina olleet suuret amerikkalaiset teknologiayritykset Amazon, Apple, Facebook, Google ja Microsoft. Transparency international EU:n tuoreen raportin mukaan kyseinen viisikko käytti viime vuonna edunvalvontaan EU:n toimielimissä yhteensä 19 miljoonaa euroa.
Eniten panoksiaan on kasvattanut Google, joka on kuudessa vuodessa nostanut EU-lobbausbudjettinsa 4,5-kertaiseksi. Googlen jälkeen suurimpia lobbareita ovat eri maiden työnantajajärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö BusinessEurope, Airbus ja eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen katto-organisaatio BEUC.
Lobbauksen nykyistä läpinäkyvyyttä on kuitenkin myös arvosteltu riittämättömäksi. Vuonna 2011 perustettu ja vuonna 2014 täydennetty EU:n avoimuusrekisteri kattaa ainoastaan edunvalvontaorganisaatioiden ja lobbarien tapaamiset komission ja heidän kabinettiensa jäsenien, komission pääosastojen pääjohtajien ja määrätyissä Euroopan parlamentin lainvalmistelun avainasemissa olevien jäsenten ja virkamiesten välillä.
Lobbarien kuuleminen osa työnkuvaa
Vihreiden ryhmä europarlamentissa on Alviina Alametsän (vihr.) mukaan on pitkään edistänyt lobbaustoiminnan läpinäkyvyyden vahvistamista. Kaikki ryhmän mepit ovat sitoutuneet ilmoittamaan sidosryhmätapaamisensa julkisesti: myös sellaiset, jotka eivät kuulu heidän viralliseen rooliinsa esimerkiksi esittelijänä.
“Mielestäni kaikkien meppien tulisi sitoutua samaan. Lobbarirekisterin laajentaminen on tarpeen, ja sen sääntöjä tulisi noudattaa ja ulottaa myös jäsenmaiden edustustoihin, sillä ne ovat hedelmällistä maata lobbaajille.”
Myös demarien Miapetra Kumpula-Natri on vahvasti avoimuuden puolella.
”Olen itse julkaissut vapaaehtoista ’lobbausrekisteriä’ verkkosivuillani ensimmäisestä meppipäivästäni lähtien”, hän kertoo.
”Tällä kaudellahan myös parlamentti velvoittaa meppejä julkaisemaan tapaamisensa neuvotteluvastuiden osalta, tapaamiset löytyvä parlamentin verkkosivuilta. Kaikilla EU-instituutioilla pitäisi mielestäni olla tässä yhteinen linja.”
Kumpula-Natri kertoo, että lobbarien yhteydenotot ovat jokapäiväistä arkea.
”Kynnys sanoa ei tapaamista haluavalle taholle on hyvin korkea. Kuulen tietenkin myös sellaisia edunvalvojia, joiden kanssa olen eri mieltä”, Kumpula-Natri täsmentää.
Alametsän mukaan suurin osa edunvalvojista, jotka ottavat yhteyttä, edustavat kansalaisjärjestöjä ja erilaisia asiantuntijatahoja.
“Olen melko tiukka siitä, ketä tapaan ja kuulen”, Alametsä kertoo.
“Tapaan toki mielelläni tahoja, jotka sitoutuvat aidosti ilmastokriisin torjuntaan ja ihmisoikeuksiin. Joskus vastakkaisia näkökulmia omaan ajatteluun on hyödyllistä kuulla, mutta useimmiten olen päättänyt priorisoida lobbarien tapaamisen sijaan asiantuntijoiden ja kansalaisten kuulemista. Ajattelen, että esimerkiksi ilmastopolitiikassa on kuultu liian vähän tutkijoita, ja liian paljon sellaisia bisneslobbareita, jotka vastustavat ilmastotoimia.”
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoo tapaavansa lobbareita viikoittain.
”Periaatteeni on, että pyrin kuuntelemaan ja tapaamaan mahdollisimman paljon, koska hyvä lainsäädäntö ei synny pullossa erillisenä ympäröivästä maailmasta. Kalenteri antaa periksi vastata myöntävästi noin puoleen lobbareiden tapaamispyynnöistä”, Pietikäinen kertoo.
Pietikäisen mukaan epäeettisesti toimivat edunvalvojat paljastuvat yleensä nopeasti.
”Valtaosa lobbareista on hyvin asiallisia, ja he erottavat aidot faktat ja omat mielipiteensä toisistaan, jolloin heidän työnsä ei ole häiritsevää. Tällaiset lobbarit eivät lähesty esimerkiksi valheellisilla tutkimuksilla kuten tupakka- tai öljyala, eivät painosta tai liioittele. Jos joku menettelee näiden pelisääntöjen vastaisesti, en tapaa heitä enää toista kertaa.”
RKP:n Nils Torvaldsia häiritsee edunvalvojien työssä eniten se, jos he eivät ole vaivautuneet tekemään kunnollista valmistavaa työtä etukäteen. Hänen mukaansa korona on mahdollistanut useamman tapaamisen järjestämisen kuin aikaisemmin, kun ei aina tarvitse tavata fyysisesti. Jotkut lobbarit ovat kuitenkin nähneet tämän mahdollisuutena päästä juttusille, vaikka oikeastaan mitään uutta tai järkevää kerrottavaa ei ole.
”Pelkästään oman ilosanomansa toistaminen ilman uutta kerrottavaa ei yleensä johda muuhun kuin minun ja lobbarin ajan haaskaamiseen.”
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Tämän sisällön mahdollistaa Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
”On hienoa, että vaikuttamisen avoimuutta lisätään” – Arvot ja Talous -seminaari kokosi yhteen nuoria yhteiskunnallisia vaikuttajia
