Finanssivalvonnan johtavan riskiasiantuntijan Torsten Groschupin mukaan Suomessa pankit ovat eurooppalaisessa vertailussa hoitaneet poikkeustilanteen aiheuttamat ongelmat hyvin. ”Useimmissa Euroopan maissa pankit myöntävät yleisiä maksuhelpotuksia eli niin kutsuttuja moratorioita yritys- ja yksityisasiakkaille. Moratoriot eivät ole Suomessa käytössä, vaan maksuhelpotukset tulee tehdä tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Tämä parantaa suomalaisten pankkien luottoriskien hallintaa ja läpinäkyvyyttä verrattuna moratoriomaiden pankkeihin”, Groschup kertoo MustReadille.
Euroopan pankit elävät parhaillaan epätietoisuudessa sen suhteen, millaisia talousvaikutuksia meneillään olevalta koronaepidemialta pitäisi odottaa. Saksa on hyvä esimerkki maasta, jossa pankit ovat raportoineet koronan ristiriitaisista vaikutuksista.
Saksan toiseksi suurin pankki, Kommerzbank, kertoi marraskuun alussa, että se on lisännyt merkittävästi luottotappiovarauksiaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten konkurssien varalta. Financial Timesin haastatteleman pankin rahoitusjohtaja Bettina Orloppin mukaan Saksan koronaviruksen toinen aalto sulki marraskuussa niin suuren osan matkailu- ja hyvinvointiteollisuutta, että pankki ei näe mitään syytä optimismiin. Varsinkin, jos sulut jatkuvat yli joulun juhlakauden, tiedossa on kasvavia vaikeuksia ja monien pienten yritysten selviämismahdollisuudet ovat heikot.
Pankki ei Orloppin mukaan kuitenkaan odota mitään konkurssien tsunamia. Paljon riippuu siitä, kuinka pitkään koronan toisen aallon rajoitukset jatkuvat ja kuinka nopeasti yritykset pääsevät hyödyntämään hallituksen lupaamaa taloudellista pandemia-apua.
Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä Kommerzbank oli kirjannut koronasta johtuviksi luottotappioiksi 181 miljoonaa euroa eli 50 miljoonaa enemmän kuin vuoden toisella neljänneksellä. Pankki raportoi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä 69 miljoonan euron tappion. Vielä vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä oltiin 297 miljoonaa voitolla.
Epätietoa tulevasta kuvaa hyvin se, että Saksan toinen pankkijättiläinen, Deutsche Bank palasi vuoden toisella kolmanneksella jälleen voitolliseksi ja teki 2,4 miljardin euron tuloksen. Toisin kuin kilpailijansa, Deutsche Bank pienensi luottotappiovarauksiaan vuoden toisen neljänneksen 761 miljoonasta kolmannen neljänneksen 273 miljoonaan euroon. Rahoitusjohtaja James von Moltken mukaan jatkon kannalta on kuitenkin hyvin ratkaisevaa, kuinka kauan erilaiset koronasta johtuvat liike-elämän sulut vielä jatkuvat.
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus lähtökohtaisesti hyvällä tasolla
Finanssivalvonnan johtavan riskiasiantuntijan Torsten Groschupin mukaan Suomessa pankit ovat eurooppalaisessa vertailussa hoitaneet poikkeustilanteen aiheuttamat ongelmat hyvin.
”Useimmissa Euroopan maissa pankit myöntävät yleisiä maksuhelpotuksia eli niin kutsuttuja moratorioita yritys- ja yksityisasiakkaille. Moratoriot eivät ole Suomessa käytössä, vaan maksuhelpotukset tulee tehdä tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Tämä parantaa suomalaisten pankkien luottoriskien hallintaa ja läpinäkyvyyttä verrattuna moratoriomaiden pankkeihin”, Groschup kertoo MustReadille.
Groschup myös muistuttaa, että Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla. Vaikka koronan aiheuttaisikin myöhemmin vararikkoja, pankit ovat hyvin varautuneet tilanteeseen.
”Viimeisimpien tilastojen mukaan konkurssien määrät Suomessa ovat laskeneet haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Kun tilapäinen konkurssilaki aikanaan päättyy, on mahdollisesti odotettavissa konkurssien määriä kasvua, joka luultavasti näkyy myös pankkien luvuissa”, Groschup ennakoi.
Finanssivalvonnan syyskuussa julkaiseman arvion mukaan suomalaispankkien tappionsietokyky niin kutsuttujen alttiiden toimialojen luottotappioita vastaan on vahva. ”Alttiiksi” toimialoiksi Finanssivalvonta luokittelee kaivostoiminnan ja louhinnan, teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen.
Syynä on näiden alojen luottojen suhteellisen matala osuus kaikista luotoista sekä suomalaispankkien vahvat pääoma- ja makrovakauspuskurit. Finanssivalvonnan mukaan Suomen pankkisektorin tappiopuskuri kestäisi, vaikka alttiiden toimialojen luottokannasta yli 56 prosenttia kirjattaisiin alas luottotappioina.
Vararahoitusjärjestelmän aikaistaminen oli ristiriitainen päätös
Keskellä koronapandemian toisen aallon epätietoisuutta euromaiden valtionvarainministerit tekivät maanantaina 30. marraskuuta päätöksen, jonka mukaan pankeilta perittävät vakausmaksut tuodaan kriisinratkaisurahaston SRF:n vararahoitusjärjestelmän yhteisvastuun piiriin vuonna 2022 eli pari vuotta suunniteltua aikaisemmin.
Päätös kuuluu Euroopan vakausmekanismin EVM:n uudistukseen ja kriisinratkaisurahaston SRF:n vararahoitusjärjestelmän järjestelyyn. EVM voi jatkossa myöntää SRF:lle lainaa vaikeuksiin ajautuneiden pankkien uudelleenjärjestelyn tai hallitun alasajon varmistamiseksi. Lainojen takaisinmaksu rahoitetaan pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla.
Kokoukseen osallistuneen valtionvarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan päätöksen taustalla on pyrkimys luoda Eurooppaan sellainen rahoitusalan valvonta- ja kriisinratkaisujärjestelmä, joka realisoituessaan merkitsee sitä, että ensi sijassa pankkien omistajat ja sijoittajat kantavat vastuun siitä, jos pankki on tehnyt virheitä.
”Niin Suomella niin kuin muillakin euromailla on ollut tavoitteena järjestely, jolla puretaan pankkien ja veronmaksajien kohtalonyhteys”, Vanhanen kertoi suomalaistoimittajille kokouksen jälkeen.
Muutosten myötä tarkoitus on siis siirtyä järjestelmään, jossa kaikissa olosuhteissa pankit ikään kuin luovat itse oman keskinäisen vakuutusjärjestelmän eli poolin, jolla pankit hoitavat itse joillekin pankeille mahdollisesti tulevat ongelmat.
Jos ongelmapankin omat rahat eivät riitä, ensin nollataan pankin omistajien ja velkojien saatavat. Sen jälkeen käytetään pankkien yhdessä keräämää rahastoa, jota on kerrytetty tähän mennessä jo yli 40 miljardia ja jota kasvatetaan noin 70 miljardiin euroon lähivuosien aikana. Näiden reservien lisäksi – jos ne siis eivät riitä – on mahdollisuus siihen, että kriisinratkaisurahastoa kasvatetaan yhteisellä lainanotolla, jonka eurooppalaiset pankit maksavat myöhemmin takaisin.
Suomi tiukkana vaatimuksissaan
Matti Vanhasen mukaan aikataulun aikaistamisesta on keskusteltu euroryhmässä jo kesästä alkaen.
”Suomi on ollut hyvin päättäväinen niiden ehtojen suhteen, joilla aikaistamista on voitu edistää. Emme ole antaneet siimaa vaan edellyttäneet, että ehdoista sovitaan samalla kun aikaistamisesta, Vanhanen vakuutti.
Hänen mukaansa Suomi edellytti, että pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyn aikaistamiseen liitetään lisätoimia, joilla puututaan euroalueen heikoimpien pankkien haavoittuvuuksiin. Näitä toimia ovat vahvistettu EU-tason pankkivalvonta, pankkien stressitestit ja julkisen pankkituen kansallisten valtiontukisääntöjen korjaaminen.
”Aikaisemmin joissakin maissa on liian helposti annettu kotivaltiolle mahdollisuus tukien antamiseen. Viime vuosina sijoittajavastuuta ole ryhdytty toteuttamaan juuri missään”, Vanhanen muistutti.
”Jotta sijoittajavastuu muuttuisi aidosti lihaksi ja vereksi, valtiontukisääntöjä tulee muuttaa. Tähän komissio lupasi muutoksen ja antaa tästä ennen ensi vuoden loppua raportin”, Vanhanen kertoi.
Rahoitusala ihmettelee sääntöjen kiristämisen ajoitusta
Suomessa rahoitusala on pitänyt pankkien yhteisvastuun kiristämistä keskellä koronan aiheuttamaa epävarmuutta huonona ratkaisuna, joka pahimmillaan pienentää suomalaispankkien mahdollisuuksia huolehtia tulevaisuudessa perustehtävästään eli suomalaisten yritysten ja kansalaisten rahoittamisesta.
Koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin mittasuhteet niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä ovat vielä epäselvät ja siksi syntyy riski siitä, että osana eurooppalaispankkien yhteisvastuun aikaistamisen seurauksena suomalaispankit joutuvat maksamaan lähivuosina ylimääräisiä vakausmaksuja muiden maiden pankkien auttamiseksi.
Euroalueen järjestämättömien lainojen määrä oli Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n mukaa jo viime vuoden lopussa ennen koronakriisiä yli 500 miljardia euroa, ja maakohtaiset erot olivat valtavat. Esimerkiksi Kreikassa niiden osuus pankkien saamisista on enemmän kuin 30 prosenttia, kun Suomessa niiden osuus Finanssiala ry:n mukaan on vain puolitoista prosenttia.
Järjestämättömät lainat ovat merkittävältä osaltaan perua jo koronakriisiä edeltävältä ajalta eikä pandemian tarkkoja vaikutuksia niiden määrään vielä voida kuin arvailla. Kreikan lisäksi esimerkiksi Italian ja Espanjan pankkien järjestämättömien luottojen osuudet olivat jo ennen koronaepidemiaa moninkertaisia verrattuna Suomen pankkeihin.
Matti Vanhasen mukaan täsmällistä tietoa tulossa olevasta laskusta ei ole.
”Koronan aikana syntyneitä uusia riskejä ei välttämättä edes lainkaan tunneta.”
EBA:n toukokuussa julkaisemien laskelmien mukaan COVID-19-pandemia saattaa aiheuttaa EU:n pankeille yli 450 miljardin euron luottotappiot. Laskelma tehtiin ennen syksyllä iskenyttä koronan toista aaltoa.
Valtiolla ja pankeilla eriävät intressit
Vanhanen tunnusti suoraan, että valtiolla ja finanssialalla on perustaltaan erilaiset intressit. Pankit tekevät liiketoimintaa mutta valtion on huolehdittava veronmaksajien kokonaisedusta. Hänen mukaansa uuden järjestelmän pitäisi kuitenkin johtaa myös pankkialan kannalta terveempään suuntaan.
”Pankkikriiseillehän on tyypillistä, että niiden yhteydessä maiden rajat ylittyvät ja ongelmat heijastuvat helposti muihin pankkeihin. Tästä syystä pankeilla tulisi omasta takaa olla suuri intressi siihen, että koko järjestelmä on terveellä tolalla”, Vanhanen päätteli.
”Uudistuksella luodaan järjestelmä, jossa markkinat nykyistä helpommin rankaisevat omia asioitaan heikosti hoitavia pankkeja. Tällä on kriisejä ennalta ehkäisevä vaikutus. Moraali vahvistuu ja pankkien omistajilla on suurempi intressi huolehtia siitä, että heidän omistamansa pankit toimivat terveiden periaatteiden mukaan.”
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 2.12.2020. MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.