Pankeille tarvitaan oikeus vaihtaa tietoja niin sanotuista muulitileistä. Näin linjataan oikeusministeriön alaisen rikoksentorjuntaneuvoston raportissa petosrikollisuuden ehkäisystä. Petosrikollisuus on ollut nousussa vuodesta 2010 lähtien. Muulitilejä käytetään petoksilla ja muilla rikoksilla saatujen varojen vastaanottamiseen ja edelleen lähettämiseen.
Esimerkiksi myyntipetoksissa muuli vastaanottaa rahat omalle tililleen ja välittää ne petoksen tekijälle. Pankkien tulisi voida nykyistä nopeammin vaihtaa tietoja rikollisten käyttämistä tileistä salassapitovelvollisuudesta huolimatta.
”Rahamuulina toimiminen on rahanpesua. Muulitilin omistaja saa yleensä toiminnasta pienen palkkion. Tehokkain toimintakeino olisi mahdollisimman nopea jäljittäminen ja rikoshyödyn poisotto”, sanoo työryhmän puheenjohtajana toiminut johtaja Risto Karhunen Finanssiala ry:stä.
Pankkien asiakashäiriörekisteriin merkitään ihmiset, joista on tehty rikosilmoitus luottolaitokseen eli käytännössä pankkiin kohdistuneesta rikoksesta. Kun rekisterin kansallista sääntelyä uusitaan EU:n tietosuoja-asetuksen myötä, FA:n mielestä samalla kannattaa valmistella säännös muulitileihin liittyvästä tietojenvaihdosta.
”Kun pankki havaitsee epäilyttävää rahaliikennettä, se voisi varoittaa nopeasti muitakin pankkeja”, Karhunen sanoo.
Muulitilitoimintaa olisi tärkeä saada suitsittua. Nykytilanteessa petosten tekijöiden kiinnijäämisriski on liian pieni ja seuraukset vähäisiä. Muulitoiminta tulisi siis tehdä rikollisille vaikeammaksi, riskialttiimmaksi ja kalliimmaksi.
”Mikään ei ärsytä rosvoja niin paljon kuin rahojen menettäminen”, Karhunen muistuttaa.
Kaikenlainen petosrikollisuus on ollut nousussa vuodesta 2010 lähtien, raportista selviää. Maksuvälinepetoksien ja törkeiden maksuvälinepetoksien määrä on kolminkertaistunut.