Finanssialan naisjohtajien osuus kaikista johtajista on viime vuosien aikana noussut selvästi. Tällä hetkellä johtajina – eli ei suorittavan portaan työntekijänä tai esimiehenä, vaan johtajana – työskentelevistä 42,5 prosenttia on naisia ja 57,5 prosenttia miehiä. Vielä vuonna 2000 naisjohtajia oli vain 27,6 prosenttia kaikista johtajista. Johtajiksi lasketaan tässä tapauksessa kaikki johtaja-nimikkeellä työskentelevät suurten konsernien johtajista pienten pankkien johtajiin.
Naisten määrä pankki- ja vakuutusalalla on Suomessa ollut aina huomattava. Konttoritasolla naisten määrä on laskenut kymmenessä vuodessa 75 prosentin paikkeilta nykyiseen 69 prosenttiin. Osuus on silti Pohjoismaiden korkein. Suhteet ovat kuitenkin vähitellen tasoittumassa niin johto- kuin suorittavassakin portaassa.
”Tyypillinen finanssialalla työskentelevä naisjohtaja on talossa pitkään ollut noin 50-vuotias merkonomi”, kertoo Finanssialan Keskusliiton tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen. ”Heidän pitkä kokemuksensa näkyy nyt etenemisenä johtotehtäviin. Alan yritykset ovat antaneet omille työntekijöilleen mahdollisuuden kehittyä.”
Tutkijan viisi syytä naisten nousuun
Finanssialan johtajuutta tänä syksynä tarkastetussa väitöskirjassaan tutkinut Jukka Saksi on listannut viisi syytä sille, miksi naisjohtajia on finanssialalla paljon verrattuna monelle muulle alalle.
Syistä ensimmäinen liittyy Saksin mukaan koulutukseen. ”Suomessa naiset ovat kouluttautuneet juristeiksi ja ekonomeiksi, joka on finanssialan johdossa varsin yleinen tutkinto. Muilla aloilla diplomi-insinöörin koulutus taas on melko yleinen.” EK:n kokoamien alakohtaisten tilastojen mukaan kolme yleisintä tutkintoa niin miehillä kuin naisillakin alan johdossa on merkonomin, ekonomin ja oikeustieteen maisterin tutkinto, kullakin sukupuolella vain hieman eri järjestyksessä.
Toisen syyn Saksi näkee alkupalkkavaatimuksessa. Naisten palkkavaatimukset ovat usein miehiä pienempiä. Uran alkuvaiheessa alan palkat eivät ole suurensuuria, vaikka kohoavatkin uralla etenemisen myötä. Alalle varhain tulleet naiset ovat nyt hankkineet kannuksensa.
Kolmannen syyn tutkija näkee useissa vain kotimaassa toimivissa finanssiyhtiöissä. Kotimaassa toimivan yhtiön johtajalla ei ole niin suurta tarvetta matkustaa, mikä sopii paremmin yhteen perinteisen perhe-elämän kanssa.
Neljäntenä syynä Saksi näkee finanssialan tuloshakuisuuden. ”Monissa alan tehtävissä onnistumista voi helposti mitata vaikkapa myyntiluvuilla. Kun tulokset ovat helposti mitattavissa, ei vaikkapa suhdeverkostolla tai pärstäkertoimella ole niin paljon vaikutusta”, Saksi analysoi.
Viidentenä syynä Saksi pitää esimerkin voimaa. Kun lasikatto on puhkaistu, on muidenkin naisten helpompi tulla perässä.