PANKIT JA RAHOITUS

Nordean Sara Mella: Säästöt ja sijoitukset toimivat lainaa tasapainottavana puskurina – korkojen noususta huolimatta asuntolainoja maksetaan tunnollisesti

JOHANNES PALMGREN

Nordean Head of Personal Banking Sara Mella muistuttaa, että kotitalouksien yhteenlaskettu asuntolainojen määrä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt 80 prosentin tietämissä vuodesta 2013 saakka.
  • Velan vastapainona olevat säästöt toimivat puskurina, jos jotain yllättävää tapahtuu.
  • Asuntolainamenojen osuus suomalaisten nettotuloista ei ole kasvanut vuosikymmeneen.
  • Taloyhtiölainojen ja kulutusluottojen osuus on sen sijaan kasvussa.
  • Korkojen aiheuttamasta velanhoitomenojen noususta huolimatta asuntolainan joustojen käyttö ei ole pankeissa lisääntynyt.

Nordean Head of Personal Banking Sara Mella ihmettelee, miksi ylivelkaantumisesta puhuttaessa keskitytään vain lainoihin, vaikka pitäisi puhua nettovarallisuudesta. Jos velan vastapainoksi on säästöjä, ne toimivat puskurina, jos jotain yllättävää tapahtuu.

”Säästäminen lisääntyi erityisesti pandemia-aikana. Kun kulutus hiipui, rahaa kertyi talletustilien lisäksi rahastoihin ja suoriin osakesijoituksiin”, Mella sanoi Finanssiala ry:n toimittajaseminaarissa toukokuun alussa.

Finanssiala ry:n toukokuun alussa julkaiseman Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista 61 prosentilla on tällä hetkellä varoja säästettynä tai sijoitettuna. Vastaajista 54 prosentilla on jotain lainaa tai luottoa, 28 prosentilla asuntolainaa.

Mella muistuttaa, että kotitalouksien yhteenlaskettu asuntolainojen määrä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt 80 prosentin tietämissä vuodesta 2013 saakka.

”Se, mikä on kasvanut, on taloyhtiölainat. Ne vievät luvun 100 prosenttiin nettotuloista, ja jos myös kulutusluotot lisätään, summa nousee 115 prosenttiin. Jos muutkin pankkiluotot sekä luotot muista kuin pankeista lasketaan mukaan, mennään reiluun 130 prosenttiin”, Mella kertoo.

Myös Finanssiala ry on korostanut muiden kuin asuntolainojen merkitystä suomalaisten velkaantumisessa. Viranomaiset ovatkin ryhtyneet toimiin taloyhtiölainojen ja kulutusluottojen suitsemiseksi. Kesällä 2023 tulee voimaan muun muassa taloyhtiölainojen enimmäispituus ja lainakatto. Samalla pikavippifirmat tulevat Finanssivalvonnan valvottaviksi.

Lainaongelmiin on tarjolla joustoa

Mellan mukaan korkojen nousun kasvattamat lainanhoitokulut huolettavat erityisesti lapsiperheitä. Tästä huolimatta esimerkiksi lyhennysvapaita tai muita asuntolainajoustoja ei ole kyselty juurikaan aiempaa enempää Nordeasta eikä muistakaan pankeista. Tämä kertoo Mellan mukaan myös tietystä suomalaisesta mentaliteetista.

”Monet perheet luopuvat ensin kulutuksesta ja kaikesta muusta ja maksavat asuntolainaa viimeiseen asti. Kaikilta pankeilta löytyy kuitenkin joustoa, jos asiakas tarvitsee tilanteeseensa helpotusta. Korkojen lisäksi kotitalouksia rasittavat esimerkiksi inflaatio ja energian hinta – joustoa voi ja kannattaa hakea lainanmaksuunsa”, Mella muistuttaa.

Mella suosittelee käytäntöä, jossa uusille asuntolaina-asiakkaille ehdotetaan aina myös säästämisen aloittamista.

”Jos asiakas sanoo voivansa käyttää lainanhoitoon kuukaudessa 500 euroa, ehdotamme, että hän käyttäisikin 450 euroa lainanhoitoon ja sijoittaisi 50 euroa kuukaudessa vaikkapa rahastoon. Se toki tarkoittaa hieman pidempää laina-aikaa, mutta säästöt antavat puskuria”, Mella kertoo.

Jos laina-aika on 25 vuotta ja asiakas säästää 200 euroa kuukaudessa, hänellä voi olla laina-ajan lopussa säästössä 100 000 euroa. Summassa on merkittävä ero siihen, että laina maksettaisiin pois nopeasti ja vasta sitten aletaan säästää.