Open Finance -sääntely avaa pääsyn finanssialan asiakasdataan

Kuva: Novikov Aleksey, Shutterstock
  • Euroopan komissio on julkaissut Open Finance -lakiesityksen, jonka tarkoituksena on avata finanssialan sisällä ja alan ulkopuolisille toimijoille pääsy finanssialan asiakasdataan.
  • Komission mukaan asiakasdataa hyödyntämällä eri palveluntarjoajat voivat tarjota asiakkaille yksilöllisiä palveluja, jotka on räätälöity heidän tarpeidensa mukaan.
  • Finanssiala painottaa, että datan jakamisen pitää perustua kuluttajan suostumukseen ja markkinaehtoisuuteen, eikä osapuolia pakottavaan lainsäädäntöön.
  • Finanssialan toimijoilla tarkoitetaan ehdotuksessa mm. pankkeja, rahastoyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä ja vakuutusyhtiöitä.

Komission tavoitteena on rakentaa niin sanottu Open finance- eli avoimen rahoituksen kehys EU:n datastrategian ja digitaalisen rahoituksen strategian mukaisesti. Komissio toivoo, että esitys mahdollistaa rahoitus- ja vakuutustuotteiden kehittämisen, asiakkaiden neuvonnan laadun ja palveluiden saatavuuden parantamisen sekä liiketoiminnan tehostamisen yritysten välillä. Ehdotuksen tavoitteena on edistää kilpailua ja innovaatioita. Ehdotus rakentuu jo voimassa olevan maksupalveludirektiivin (PSD2) ja tulevan horisontaalisen datasäädöksen periaatteiden päälle.

Finanssiala näkee ehdotuksessa potentiaalia, mutta tietty varovaisuus ehdotuksen sisällön suhteen on kuitenkin paikallaan. ”Nykymuodossaan on vaikea nähdä, että komission tavoittelemat hyödyt tulisivat toteutumaan ilman merkittäviä kustannuksia ja haittoja toimialalle ja kuluttajille ”, arvioi juristi Tuulia Karvinen Finanssiala ry:stä (FA).

Olennaista on kuluttajien oikeus heitä koskevaan dataan. Kuluttajilla on jo nykyisen sääntelyn puitteissa oikeus saada tietoonsa heitä koskevan datan sisältö. Karvisen mukaan kuluttajien ja finanssialan toimijoiden luottamuksen takaamiseksi dataa saisivat jakaa vain lisensoidut ja säännellyt tahot. ”Komission ehdotuksessa ei nyt ole huomioitu riittävän tehokkaasti kuluttajien tai finanssialan toimijoiden tietosuoja- ja tietoturvanäkökulmia eikä liikesalaisuuksien suojaa.”

Karvinen painottaa, että datan jakamisen pitää perustua kuluttajan suostumukseen ja markkinaehtoisuuteen, eikä osapuolia pakottavaan lainsäädäntöön. Kun käytettävissä on aiempaa enemmän asiakastietoja, palveluntarjoajat voivat tarjota yksilöllisempiä palveluja, jotka on räätälöity paremmin asiakkaiden erityistarpeiden mukaan. Edellä mainitut edut toteutuvat kuitenkin vain, mikäli asetuksen varsinainen toimeenpano toteutetaan onnistuneesti.

Nyt julkaistu ehdotus on soveltamisalaltaan varsin laaja ja se jättää komissiolle merkittävän toimivallan pakottaa finanssialan toimijat jakamaan asiakasdataansa, mikäli ne eivät siihen vapaaehtoisesti ryhdy.

”Herää huoli, voiko komissio pakottaa jakamaan myös sellaista dataa, jolle ei yksinkertaisesti ole markkinoilla kysyntää. Tämä aiheuttaisi finanssialan toimijoille miljoonien kustannukset tarpeettomien teknisten ratkaisujen kuten rajapintojen rakentamisesta. Tällöin seurauksena voi myös olla hintojen nousu kuluttajille”, Karvinen sanoo.

Markkinaehtoisessa toimintamallissa datalle on olemassa aito kysyntä, jota kautta finanssialan toimijoilla on mahdollisuus saada kompensaatiota rakentamistaan rajapinnoista ja jakamastaan datasta. Kuluttajat puolestaan hyötyvät aidosta tuotekehityksestä, kun dataa on kerätty todelliseen tarpeeseen.

Karvinen muistuttaa, että sääntelyssä tulisi huomioida toimialojen välinen tasapuolisuus siten, että datan jakamisen velvoite koskisi myös muita sektoreita. Kesäkuun lopussa julkistetussa esityksessä näin ei ole ja se on finanssialalle pettymys.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan