Opintolainakanta ylitti vuoden alussa neljä miljardia euroa, kertoo Suomen Pankki . Tämän vuoden tammikuussa opintolainaa nostettiin ennätysmäärä yhden kuukauden aikana, 308 miljoonan euron edestä.
Opintolainojen kokonaismäärä on ollut kasvussa viime vuosina. Kasvuvauhtia selittää tuen muuttuminen entistä lainapainotteisemmaksi lukuvuoden 2017–2018 alussa. Nykyisin valtiontakaus opintolainalle on täysi-ikäisillä opiskelijoilla 650 euroa kuukaudessa, alle 18-vuotiailla 300 euroa ja ulkomailla opiskelevilla 800 euroa kuukaudessa. Opintorahan suuruus on itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Aiemmin kuukausittainen opintoraha ja -lainaosuus olivat suurin piirtein samansuuruisia keskenään.
Noin seitsemällä prosentilla lainaa ottaneista opiskelijoista on vaikeuksia maksaa opintolainaansa takaisin, ilmenee Kelan opintoetuustilaistoista. Lainojen takaisinmaksuvaikeudet keskittyvät erityisesti ammattikoululaisille. Ongelmia voisi taklata lisäämällä talousopetusta myös ammattikouluihin.
”Helpoiten lisäys kävisi tuomalla yhteisiin valinnaisiin tutkinnon osiin lisää talousosaamiseen liittyviä oppisisältöjä”, sanoo Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Karhunen.
Valtion takaus tarkoittaa käytännössä sitä, että jos lainaa ottanut opiskelija ei syystä tai toisesta maksa opintolainaansa pankille, maksaa valtio velan ja perii sitä opiskelijalta.
Kaikki irti
Joni Tasa ja Usva Uusikumpu käsittelivät vuodenvaihteessa Talousgurut-podcastissa opintolainoja. Talousgurut muun muassa laskivat, paljonko on optimaalinen lainamäärä, jotta valtiolta saa suurimman mahdollisen hyödyn. Sekä Tasa että Uusikumpu pitävät opintolainan ottamista kannattavana.
”Rahan käyttökohdetta ei ole asuntolainan tapaan määritetty. Rahoilla voi vaikka kehittää henkistä pääomaansa ja matkustella. Useimmilla raha toki menee päivittäisiin menoihin”, Uusikumpu sanoo.
Kuuntele podcast: