Suomalaispäättäjät ovat tyytyväisiä siihen, että Suomi jättäytyi kaavaillun rahoitusmarkkinaveron ulkopuolelle. Kanta käy ilmi Finanssialan Keskusliiton loka-marraskuun vaihteessa tekemästä kyselystä. Suomi jättäytyi veron ulkopuolelle vuonna 2012.
Myönteisimmin päätökseen suhtautuivat kokoomuksen kannattajat, joista 88 prosenttia piti luopumispäätöstä vähintään jokseenkin myönteisenä. Lähes yhtä taajaa kannatus oli keskustan ja perussuomalaisten riveissä: 77 prosenttia keskustasta ja 79 prosenttia perussuomalaisista piti päätöstä myönteisenä.
Demareista lähes puolet nihkeitä verolle
Sosiaalidemokraatteja päätös jakoi. 48 prosenttia oli päätöksen kannalla ainakin osittain, 45 prosenttia taas oli vähintään osittain päätöstä vastaan. Vasemmistoliitto oli päätöstä kohtaan kriittisin, sillä 68 prosenttia oli sen suhteen vähintään jokseenkin kielteisellä kannalla. Vihreissä kanta oli aavistuksen suopeampi – vastustajia oli 61 prosenttia.Rahoitusmarkkinaveron ajatuksena on kerätä veroa markkinoilla tapahtuvista osto- ja myyntitapahtumasta. Veroa on ajanut eteenpäin kymmenkunnan EU-maan joukko. Suomen ohella myös Ruotsi on jättäytynyt veron ulkopuolelle.
Vero nostaisi työeläkemaksuja
Suomen finanssiala vastustaa rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa, koska verolla olisi suora vaikutus työeläkevarojen tuottoihin. Veron kustannukset olisi katettava joko eläke-etuuksia heikentämällä tai maksuja korottamalla.Lisäksi vero lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia, heikentäisi markkinoiden likviditeettiä ja vääristäisi EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.
Ruotsissa oli vastaavanlainen vero käytössä vuosina 1984–1991. Maa luopui verosta, kun merkittävä osa arvopaperikaupasta pakeni veron myötä Tukholmasta Lontooseen. Vaikka Suomi ei ottaisi veroa käyttöön, myös suomalaiset finanssilaitokset joutuisivat maksamaan veroa, jos ne käyvät kauppaa veron piirissä olevilla arvopapereilla tai veron piirissä olevissa maissa.
Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen toteutti Aula Research loka-marraskuun vaihteessa. Sähköiseen tutkimukseen osallistui yhteensä 1222 poliittista vaikuttajaa eri puolilta Manner-Suomea. Kantoja kysyttiin tulevan kevään eduskuntavaaliehdokkailta, kunnanvaltuutetuilta, sekä poliittisilta taustavaikuttajilta eduskuntapuolueiden piiri-, nais- ja nuorisojärjestöistä, eduskuntaryhmien ryhmäkanslioista, puoluetoimistoilta ja poliittisilta avustajilta.
Tutkimuksessa kartoitettiin vaikuttajien näkemyksiä erilaisista finanssialaa koskevista teemoista. FK on julkaissut tutkimuksesta ensimmäisen osan. Muut osat tutkimuksesta julkaistaan tulevana keväänä.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
