Poliittiset päättäjät haluavat, että
kansalaisille annettavan palvelulupauksen hinta lasketaan, kertoo Finanssialan
Keskusliiton (FK) teettämä kyselytutkimus. Hallitusohjelman kirjauksen
mukaisesti tällä hallituskaudella selvitetään, millaisiin verovaroin
kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus. Enemmistö FK:n
kyselyyn vastanneista kannattaa tämän hoivapalveluoikeuden hinnan laskemista.
Palvelulupauksen ohella FK:n päättäjätutkimuksessa kysyttiin
yritysrahoituksesta. Kyselyyn vastaajat olivat laajalti sitä mieltä, että
pk-yritysten rahoituksessa on ongelmia.
Kansalaisten saamat minimipalvelut on turvattu perustuslaissa, mutta ongelma on, että huolenpidon tarkkaa sisältöä ei ole määritelty. Se voi siten vaihdella suurestikin kunnan taloudellisen tilanteen mukaan maan eri osissa.
”Jotta palvelulupauksen sisältö voidaan realistisesti selvittää, on sen hinnan oltava selvillä. Muutoin lupaus on vailla perusteita. Hallitus voisi antaa palvelulupauksen hinnan laskemisen yhteiseksi tehtäväksi esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle ja Palkansaajien tutkimuslaitokselle”, ehdottaa Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
”Palvelulupauksen selkeä määrittely antaa mahdollisuuden varautua myös itse senioriajan hyvinvointiin”, Kauppi jatkaa. ”Kun kunnan tarjoaman hoivan taso on tiedossa, voi itse arvioida, onko siihen tyytyväinen vai varautuuko parantamaan omia palveluitaan omaa varallisuutta hyödyntämällä.”
Pk-yritysten rahoitusongelmat taloustilanteesta ja sääntelystä johtuvia
Yli puolet FK:n tutkimuksen vastaajista koki pk-yritysten rahoitusongelmien aiheutuvan joko heikentyneestä taloustilanteesta ja vähentyneistä investoinneista tai lisääntyneestä finanssisääntelystä ja pankkien kiristyneistä vakavaraisuusvaatimuksista.
Poliitikkojen ja virkamiesten suosituimmat keinot rahoitustilanteen parantamiseksi olivat joukkorahoituksen kehittäminen ja yritysrahoitukseen liittyvän sääntelyn vähentäminen. Sääntelyn vähentämiseen liittyi myös rahan hintaa nostavien uusien verojen välttäminen.
Vaikka pk-yritysten rahoituksen saatavuus on Suomessa eurooppalaisittain hyvällä tolalla, toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi näkee nimenomaan lisääntyneen sääntelyn rahoituksen saatavuutta heikentävänä tekijänä: ”Ylisääntely uhkaa talouskasvua ja työllisyyttä muun muassa nostamalla rahoituksen hintaa ja hankaloittamalla sen saatavuutta. Sääntelyn määrää ja yksityiskohtaisuutta ei pidä enää lisätä”, Kauppi toteaa.
FK:n Aula Researchilta tilaama tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluin 11.5. – 12.6.2015. Tutkimukseen vastasi 266 vaikuttajaa. Vastaajat olivat kansanedustajia, valtiosihteereitä ja ministerien erityisavustajia, puoluetoimistojen poliittisia taustavaikuttajia ja ministeriöiden keskeisiä virkamiehiä.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, puh. 020 793 4210
verkkotoimittaja Jussi Karhunen, puh. 020 793 4297
partneri Juha Vekkilä, Aula Research, puh. 050 352 5335