- Asiakkaiden oikeus peruspankkipalveluihin toteutuu asianmukaisesti, ilmenee Finanssivalvonnan (Fiva) selvityksestä.
- Fiva muistuttaa, että myös ei-digitaalisten pankkipalveluiden on oltava riittävät ja kohtuuhintaiset ja käteisen saatavuus on turvattava.
- Pankit ovat lisänneet tukea ja puhelinpalvelulinjoja etäasioinnin helpottamiseksi.
- Käteistä saa konttoreiden ja automaattien lisäksi nostettua esimerkiksi kaupoista ja kioskeista tai tilattua postitse.
Asiakkaiden oikeus peruspankkipalveluihin toteutui asianmukaisesti, ilmenee Finanssivalvonnan selvityksestä. Jo yli kaksi vuotta kestänyt korona-aika on myös syventänyt pankkipalveluiden digitalisoitumista.
Pankkien digipalveluiden käyttö lisääntyi pandemian aikana. Etä- ja verkkotapaamisten osuus kasvoi, mobiilipankkikirjautumisten määrä nousi ja konttoriasioinnin määrä laski myös vanhimmissa ikäryhmissä. Käteisen käyttö väheni, kortti- ja mobiilimaksamisen määrä kasvoi.
Pandemian aikana tapahtunut pankkipalveluiden siirtymä verkkoon laajensi entisestään asiakkaille tarjottavia digipalveluita. Etäasiointi mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman pankkipalveluiden käytön. Paluuta entiseen ei ole. Asiakkaat eivät ole halukkaita palaamaan pandemiaa edeltävään aikaan palveluiden osalta. Käteiselle on vähemmän käyttöä ja konttorin sijasta toivotaan etäpalveluita.
”On tärkeää huolehtia myös niiden asiakkaiden palveluista, jotka eivät syystä tai toisesta pysty digitaalisia palveluita käyttämään. Ikäihmisten ja muiden tukea tarvitsevien etäasiointia on helpotettu muun muassa lisäämällä puhelinpalvelulinjoja sekä antamalla tukea ja neuvontaa digitaalisten palveluiden käyttämiseen Pankit ovat myös parantaneet esimerkiksi näkövammaisille ja alaikäisille suunnattuja palveluita”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Klepp kertoo, että poikkeusaika rohkaisi asiakkaita kokeilemaan esimerkiksi mobiilimaksamista tai verkkokaupoissa asiointia. Osa siirtyi pääsääntöisesti mobiilimaksujen käyttäjäksi.
Käteisen saatavuuden osalta tilanne on pitkään säilynyt hyvällä tasolla. Käteistä on nostettavissa automaattien lisäksi tuhansista kauppojen toimipisteistä ja R-kioskeista eri puolilta Suomea. Valtaosalla pankeista on sopimus käteisen nostopalvelusta kauppaketjun tai -ketjujen kanssa. Osa pankeista voi lähettää rahaa myös postitse asiakkailleen.
Älä hamstraa käteistä
Pankkipalveluiden digitalisaatio mahdollistaa maksamisen kriisitilanteissakin. Pandemia-aikana ja sodan rantautuessa Eurooppaan digitaaliset pankkipalvelut ovat toimineet hyvin ja mahdollistaneet maksamisen sielläkin, missä käteispalveluiden tarjonta on logistisista syistä hankalaa, jos ei mahdotonta.
”Ukrainassa sodan alkumetreillä kansalaisia kehotettiin käyttämään maksukortteja käteisen sijasta. Pankkijärjestelmät toimivat, mutta käteistoimituksissa oli haasteita. Digitaaliset pankkipalvelut mahdollistavat palveluiden käytön kotimaan myös ulkopuolelta: pankkipalvelut kulkevat sotapakolaisten mukana muille maille”, Klepp kertoo.
Vaikka maksaminen digitalisoituu vauhdilla, käteistä on hyvä pitää saatavilla jonkin verran. Varautuminen on yksilöllistä ja sopivaa määrää arvioidessa on hyvä huomioida kotitalouden koko sekä kulutustarpeet. Pankit ovat hyvin varautuneita kriisitilanteisiin, joten omien varojen voi luottaa olevan turvassa myös kriisien aikana.
”Käteistä ei kannata hamstrata määräänsä enempää, etenkään isoja seteleitä, joilla on hankalampi maksaa. Isot setelimäärät ovat myös riskialttiita esimerkiksi ryöstöille tai tulipalolle”, Klepp sanoo.
Maksutapojen muutos kertoo digitalisaation etenemisestä
- 8 prosenttia suomalaisista maksaa ostoksensa tavallisimmin maksukortilla.
- Käteisellä maksaa tavallisimmin enää 9 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli 17 prosenttia.
- Lähes 90 prosenttia käyttää vähintään viikoittain maksukorttinsa lähimaksuominaisuutta.
- 16 prosenttia lähimaksua käyttävistä maksaa jollakin älylaitteilla, kuten älypuhelimella tai -kellolla.
- Niiden osuus, jotka eivät juuri koskaan nosta käteistä, on noussut 11 prosenttiin. Kaksi vuotta aiemmin luku oli 5 prosenttia
- Lähde: Finanssiala ry:n Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimus (heinäkuu 2021)
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Maksaminen nopeutuu ja huijaaminen vaikeutuu – pikasiirto on tilillä 10 sekunnissa milloin ja missä vain
Pitkä odotus palkitaan – korttimaksamisen infrastruktuuri modernisoituu
Maksamisesta tulee taas astetta jouhevampaa – Lähimaksu suurin summin onnistuu vähitellen pelkällä tunnusluvulla ilman kortin syöttöä maksupäätteeseen
Lisätty pankkikohtaiset ohjeistukset perintä- ja huomautuslaskuista
