- Suomalaispankkien maksuvalmius on vahva, eli pankeilla on riittävästi likvidejä varoja kattamaan tilanne, jossa asiakkaiden tarve nostaa käteistä sekä sovittuja nostamattomia luottoja kasvaa voimakkaasti.
- Muutokset pankkien maksuvalmiudessa ovat koronapandemiasta huolimatta siis pysyneet sääntelyn asettamissa rajoissa.
- Finanssiala ry:n (FA) pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiussääntelyn asiantuntija Jussi Kettunen on laatinut selvityksen maksuvalmiuden tilasta pandemia-aikana.
Maksuvalmiussääntelyn taustalla on vuonna 2007 puhjennut finanssikriisi, jonka yksi laukaisija oli joidenkin luottolaitosten huono likviditeettiriskin hallinta. Jotkin laitokset ajautuivat liian riippuvaisiksi lyhytaikaisesta rahoituksesta, joka tyrehtyi nopeasti kriisin alettua. Luottolaitokset joutuivat realisoimaan varojaan pakkomyynnissä, mikä johti itseään vahvistavaan hintojen laskukierteeseen ja markkinoiden luottamuksen romahtamiseen. Vastaavan välttämiseksi luottolaitoksille kehitettiin globaalilla tasolla yksityiskohtainen maksuvalmiusvaatimus.
Pankkien maksuvalmius Suomessa ja muualla Euroopassa on säilynyt hyvänä koronapandemian aikana. Eurooppalaiset pankit kasvattivat maksuvalmiusreservejään heti pandemian alettua varautuakseen yrityksille myönnettävien luottojen kasvuun. Pandemian alkuvaiheessa yritykset nostivatkin runsaasti jo sovittuja luottoja ja luottolimiittejä varmistaakseen oman maksuvalmiutensa.
”Pandemia-ajalle on ollut leimallista talletusten kasvu, kun ihmiset ovat varautuneet epävarmaan tulevaisuuteen ja toisaalta lykänneet kulutusta ja hankintoja. Kriisin loppumainingeissa on tärkeää seurata mahdollisia talletusten huomattavia nostoja sekä myönnettyjen luottojen ja limiittien nostoastetta. Selvityksen perusteella suomalaispankit ovat varautuneet hyvin, jos talletusten nostot kasvavat pandemian pitkittyessä”, FA:n asiantuntija Jussi Kettunen toteaa.
Kotimaisen pankkisektorin maksuvalmiutta kuvaava LCR-luku (Liquidity Coverage Ratio) nousi vuoden 2020 lopulla jopa hieman korkeammalle tasolle kuin pandemiaa edeltäneellä ajalla. LCR-luku kuvaa, kuinka hyvin pankeilla on likvidejä varoja kattamaan 30 päivän raju stressikausi.
Maksuvalmiussääntelyn mukaisesti LCR-luvun on ylitettävä 100 prosenttia. Vuoden 2020 lopussa pankkien luku oli keskimäärin 171 prosenttia, kun samaan aikaan vuotta aiemmin luku oli 166 prosenttia.
“Selvityksen perusteella suomalaispankit ovat varautuneet hyvin, jos talletusten nostot kasvavat pandemian pitkittyessä.”
JUSSI KETTUNEN, asiantuntija
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta
Talletussuoja kuuluu tallettajille – sijoittajien tappiot sijoittajille
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan ennätysmäärä yhteydenottoja – 90 prosenttia tapauksista ratkottiin neuvonnalla
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
