Pankeilta edellytettävän pysyvän varainhankinnan sääntely uudistuu – suomalaispankit täyttävät jo nyt uudet vaatimukset

Kuvituskuva, Shutterstok

Pankit myöntävät asiakkailleen lainaa ja tekevät sijoituksia sopiviksi katsomiinsa kohteisiin. Pidempiaikaisia saamisia vastaan pankeilla on oltava pitkäaikaista rahoitusta eli niin sanottuja vakaita rahoituslähteitä, jotta vältetään tilanne, että pankki joutuu ongelmiin varainhankinnan häiriöiden vuoksi. Vaatimus vakaiden rahoituslähteiden määrästä on muuttumassa sitovaksi kesäkuun lopulla – näin taataan, että pankeilla on riittävästi vakaita rahoituslähteitä.

Suomalaispankit ovat jo pitkään toimineet tässä mallikkaasti ja täyttävät uuden vaateen. Esimerkiksi koronapandemian alkuvaiheessa syntyneet markkinahäiriöt ja ongelmat lyhytaikaisessa varainhankinnassa eivät horjuttaneet suomalaispankkien vakaiden rahoituslähteiden määrää.

  • Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) määrittelee, kuinka paljon pankilla tulee olla vakaita rahoituslähteitä suhteessa pysyvää varainhankintaa edellyttäviin eriin.
  • Vakailla rahoituslähteillä tarkoitetaan muun muassa juoksuajaltaan yli 1 vuoden mittaisia varainhankinnan lähteitä: velkakirjoja, talletuksia sekä ydinpääomaa. Myös alle vuoden mittaiset vähittäisasiakkaiden talletukset lasketaan pysyväksi varainhankinnaksi korkealla 90—95 prosentin painolla, koska niiden nähdään olevan kohtuullisen pysyviä, vaikka ne ovat periaatteessa nostettavissa milloin tahansa.
  • Pysyvää varainhankintaa edellyttävistä eristä merkittävimpiä ovat pitkäaikainen luotonanto ja sijoitustoiminta.
  • Vaatimuksella halutaan rajoittaa pankkien varainhankinnan ja luotonannon keskimääräisen pituuden eli maturiteetin vaihtelua ja siihen liittyvää likviditeettiriskiä.
  • Tarkoitus on pienentää todennäköisyyttä, että vakavarainen pankki ajautuisi vaikeuksiin maksuvalmiuden heikentymisen takia.

Koronapandemia ja se aiheuttama talouskriisi vaikutti pankkien varainhankinnan rakenteeseen koko Euroopassa. Kriisin alkuvaiheessa markkinaehtoisen varainhankinnan saatavuudessa oli ongelmia, ja riskilisät kohosivat voimakkaasti sekä raha- että pääomamarkkinoilla. Sittemmin tilanne on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle. Pandemia-aikaa on myös leimannut talletusten voimakas kasvu ympäri Eurooppaa, kun normaalisti kulutukseen käytettyjä varoja on jäänyt säästöön.

Pysyvän varainhankinnan vaatimus vähentää pankkien altistumista varainhankinnan häiriöille ja tekee varainhankinnan vertailusta avoimempaa, mikä lisää pankkien taloudellisen aseman ennustettavuutta ja vaikuttaa sitä kautta varainhankinnan kustannuksiin. Edullinen varainhankinta mahdollistaa edullisten lainojen myöntämisen niin kotitalouksille, yrityksille kuin muillekin markkinoilla toimijoille.

”Hyvin usein finanssiala kritisoi sääntelyn valmistelun laatua. Tässä tapauksessa voi onneksi sanoa, että sääntelyn voimaantulossa ei ole kiirehditty: pankeille on annettu hyvin sopeutumis- ja varautumisaikaa”, summaa Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen.

Jäikö kysyttävää

|

Aiheen asiantuntijat