Pankeilta kerätään lähes 400 miljoonaa euroa vakaus- ja talletussuojamaksuja

  • Rahoitusvakausvirasto kerää vuonna 2021 suomalaisilta luottolaitoksilta vakausmaksuja 270 miljoonaa euroa.
  • Vuonna 2020 summa oli 235 miljoonaa.
  • Pankkiunionin yhteisessä kriisinratkaisurahastossa oli vuoden 2020 lopussa yli 40 mrd. euroa, josta suomalaiset luottolaitokset olivat maksaneet 816 miljoonaa euroa.
  • Rahoitusvakausviraston hallinnoimaan kotimaiseen talletussuojarahastoon kerätään vuonna 2021 talletuspankeilta 128 miljoonaa euroa.
  • Rahoitusvakausviraston talletussuojarahastossa ja VTS-rahastossa on yhteensä 1,27 miljardia euroa.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) on laskenut vakausmaksujen määrät vuodelle 2021. Kaikilta euroalueen 3018 maksuvelvolliselta laitokselta kerätään tänä vuonna vakausmaksuja yhteensä noin 10,4 miljardia euroa. Tämän vuoden vakausmaksusyklin jälkeen rahastoon on kerätty noin 52 miljardia euroa, kertoo Rahoitusvakausvirasto.

Talletussuojamaksuilla kartutetaan talletussuojarahastoa, jonka tehtävänä on turvata talletuspankkien tallettajien saamisia. Talletussuojarahaston tavoitetaso on 0,8 prosenttia Suomessa toimivien talletuspankkien korvattavien talletusten yhteismäärästä.

Suomalaispankit ovat maksaneet vakausmaksuja EU:n kriisinratkaisurahastoon vuodesta 2015 saakka yhteensä 816 miljoonaa euroa. Finanssiala ry:n arvion mukaan summa nousee nykytahdilla vuoteen 2024 mennessä yli 1,5 miljardiin.

Valtiovarainministerien euroryhmä päätti marraskuussa 2020 laajentaa kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Tämä tarkoittaa, että pahimmassa skenaariossa suomalaispankeille tulisi vielä 2 miljardin euron lisälasku. Lasku tulisi yllä mainitun reilun 1,5 miljardin euron päälle.

”Kun ylimääräiset vakausmaksut ovat mukana, Suomen vastuut saattavat kasvaa pahimmassa tapauksessa jopa 2 miljardilla eurolla, jos pankkiunioniin tulee laaja-alainen pankkikriisi ja kriisinratkaisujärjestelmän vararahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Euroopan pankkiviranomainen EBA on arvioinut, että pandemian pitkittyminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta. Pankkien riskit ovatkin selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan sekä EU:ssa että kotimaassa valmisteltava sääntely kurittaisi pankkeja entisestään.

”Suomen vastuut saattavat kasvaa pahimmassa tapauksessa jopa 2 miljardilla eurolla, jos pankkiunioniin tulee laaja-alainen pankkikriisi ja kriisinratkaisujärjestelmän vararahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön.”

VELI-MATTI MATTILA, johtaja, pääekonomisti

”Nyt olisi vaalittava suomalaispankkien kykyä rahoittaa asiakkaitaan. Mikäli pankkien yhteisvastuuta ja sääntelytaakkaa kasvatetaan edelleen, vaikeuttaa se Suomen talouden toipumista talouskriisistä”, Mattila huomauttaa.

Suojataan suomalaisten talletukset

Yhteisvastuun laajentaminen uhkaa myös suomalaisten tallettajien suojaksi kerättyjä varoja. Rahoitusvakausviraston talletussuojarahastossa ja VTS-rahastossa oli vuodenvaihteessa 1,27 miljardia euroa. Lakisääteinen talletussuoja turvaa suomalaisissa pankeissa olevia talletuksia enintään 100 000 euroon asti.

”Varoja on kerätty vuodesta 1998 kotimaisten tallettajien turvaksi. Pankkiunioniin kaavailtu yhteinen talletussuojajärjestelmä uhkaa siirtää myös nämä rahat yhteisvastuun piiriin, jos järjestelmään sisältyy tappioidenjakoa. Mikäli yhteinen talletussuojajärjestelmä luodaan, sen tulisi olla pelkkä lainamuotoinen likviditeettitukijärjestely kansallisille järjestelmille”, Mattila korostaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka