- Pankkien korvausvastuuta huijaustapauksissa ei saa lisätä.
- Korvausvastuun tiukentaminen saattaisi vähentää asiakkaiden huolellisuutta ja siten lisätä rikollisuutta entisestään.
- Huijausten torjumiseen on parempia keinoja, kuten helpompi väärennettyjen sivustojen estäminen.
Huijausten torjunnassa toimenpiteet tulee kohdistaa rikosten ehkäisyyn: Väärennettyjä sivustoja ja tekstiviestejä tulisi voida estää paremmin, ja pankkien tulee saada vaihtaa tietoja rikoksella hankittujen varojen piilottamiseen käytettävistä muulitileistä. Myös lähtevien maksujen skannaus pikamaksuissa on varmistettava.
Toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) on uudistumassa ja komission yhtenä tavoitteena on vähentää maksamiseen liittyvää huijausrikollisuutta. Samassa yhteydessä on noussut esille pankkien korvausvastuun kasvattaminen huijaustapauksissa.
”Asiakkaiden tietoisuutta on lisättävä. Suurimmassa osassa onnistuneita huijauksia asiakas on itse – joko manipuloituna tai epähuomiossa – hyväksynyt rahansiirron rikollisille. Pahimmissa tapauksissa esimerkiksi rakkaushuijauksen uhri on siirtänyt rahansa pankin varoituksista huolimatta”, huomauttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Pankkien korvausvastuun tiukentaminen ei vähentäisi rikollisuutta. Tiukentaminen voi sen sijaan vähentää asiakkaiden huolellisuutta, jos nämä uskaltavat ottaa enemmän riskiä nettiasioinnissaan luottaen siihen, että pankki korvaa huijareille menneet rahat. Tämä taas edistäisi rikollisten onnistumista sekä voisi jopa johtaa uudentyyppiseen rikollisuuteen.
”Helppo tapa vaikeuttaa rikollisten työtä olisi mahdollistaa tietojenvaihto finanssialan yritysten välillä epäilyttävistä liiketoimista ja niin sanotuista muulitileistä. Myös viranomaisten ja finanssialan yhteistyötä on tiivistettävä”, Kaarlela sanoo.
Rikollisille 32,4 miljoonaa euroa vuonna 2022
Finanssiala ry uutisoi yhteistyökumppaneineen maaliskuun lopussa, että suomalaiset menettivät vuonna 2022 rikollisille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla paljon suurempi, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yhteensä 14,5 miljoonan euron siirtymisen huijareiden käsiin ja palauttamaan rahat.
Euromääräisesti suurimmat huijaukset, yhteensä 10 miljoonaa euroa, olivat valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojen kalasteluja.
”Rikollisten mielikuvitus ei lopu kesken. Huijarit muuttavat myös nopeasti toimintatapojaan sitä mukaa, kun pankit tai viranomaiset tekevät huijauskeinoja tuottamattomiksi. Pankit käyttävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa huijausten torjumiseen – 14,5 miljoonaa euroa pelastettuja rahoja osoittaa, että työ kannattaa”, muistuttaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Pankkien tietoon tulleet huijaukset ovat luonnollisesti vain jäävuoren huippu. Huijatuksi tuleminen aiheuttaa häpeää, ja moni uhri kärsii tappion itsekseen ilmoittamatta pankille tai poliisille.
”Huijauksista kannattaa aina ilmoittaa omalle pankille ja poliisille – tässä järjestyksessä. Rahat voi olla vielä mahdollista pelastaa, ja tieto auttaa pankkeja ja viranomaisia suojaamaan asiakkaitaan paremmin huijauksilta.”
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Turha parjaaminen ei suojaa huijauksilta
Huijareilla oli aktiivinen vuosi 2023 – Pankit saivat estettyä digihuijauksia lähes 33 miljoonan euron edestä
Pankkien maksamat korvaukset ovat laastaria avohaavaan
Lähes puolet suomalaisista joutunut nettihuijausten kohteeksi – huijarit vaanivat kaikkia riippumatta iästä, sukupuolesta tai asemasta
