Pankkien yhteisvastuun kasvattaminen lisää riskiä maksumieheksi joutumisesta

Euron setelit
Kuva: Shutterstock
  • Suomalaispankit voivat lähivuosina joutua maksamaan ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja, mikäli muiden maiden pankit ajautuvat kriisiin.
  • Valtiovarainministeriön arvion mukaan vakausmaksut voisivat kaksin- tai enimmillään kolminkertaistua lähivuosina. Vuonna 2020 suomalaiset pankit maksoivat ennakollisia vakausmaksuja 235 miljoonaa euroa.
  • Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 10.6.2021 hallituksen esityksenvakausmaksuja koskevan valtiosopimuksen muutossopimuksen voimaansaattamisesta. Seuraavaksi asia menee eduskunnan hyväksyttäväksi.

Suomalaispankit ovat maksaneet ennakollisia vakausmaksuja EU:n kriisinratkaisurahastoon vuodesta 2015 saakka yhteensä 816 miljoonaa euroa. Finanssiala ry:n arvion mukaan summa nousee nykytahdilla vuoteen 2024 mennessä yli 1,5 miljardiin.

”Vakausmaksuja koskevan valtiosopimuksen muuttamisen myötä suomalaisten pankkien maksut saattavat kasvaa pahimmassa tapauksessa vielä useilla sadoilla miljoonilla euroilla, jos pankkiunioniin tulee lähivuosina laaja-alainen pankkikriisi ja kriisinratkaisujärjestelmän vararahoitusjärjestely otetaan käyttöön. Lasku tulisi yllä mainitun reilun 1,5 miljardin euron päälle”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Ennen koronapandemian alkua euromaiden pankkisektorien kuntoerot kaventuivat jonkin verran, mutta pandemian myötä ne ovat uudelleen kasvamassa. Tarkkaa tietoa asiasta on kuitenkin vaikea saada, koska kriisitoimet jatkuvat yhä monissa maissa. Esimerkiksi Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista oli ennen pandemian alkua hyvin suuri, noin 35 prosenttia. Suomessa vastaava suhdeluku oli 1,4 prosenttia.

Euroopan pankkiviranomainen EBA on arvioinut, että pandemian pitkittyminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta. Pankkien riskit ovatkin selvässä kasvussa monissa maissa.

”Suomalainen pankkisektori on sitoutunut pankkiunionin jäsenyyteen sekä siihen liittyviin velvoitteisiin ja yhteisvastuuseen. Aika yhteisvastuun kasvattamiselle on kuitenkin nyt väärä. Vakausmaksujen siirtoa koskevan valtiosopimuksen muutossopimusta ei pitäisi hyväksyä keskellä talouskriisiä. Se tulisi tehdä vasta, kun tiedetään, mitkä ovat kriisin vaikutukset eri maiden pankkeihin, ja kun on tehty riittävät korjaavat toimenpiteet pankkien kuntoon saattamiseksi.” Mattilan mukaan nyt olisi vaalittava suomalaispankkien kykyä rahoittaa asiakkaitaan. Mikäli pankkien yhteisvastuuta ja sääntelytaakkaa jatkuvasti kasvatetaan, vaikeuttaa se Suomen talouden toipumista talouskriisistä.

Jäikö kysyttävää

|

Aiheen asiantuntijat