- Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat.
- Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa.
- Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pankkipalveluiden saatavuuteen kaavaillut uudistukset toisivat pankeille mittavia riskejä ja kustannuksia. Valtiovarainministeriön työryhmän muistiossa kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa.
Sääntelyn tuomaa uutta velvoitetta avata tili ja tarjota siihen liittyviä maksupalveluita yrityksille ja muille yhteisöille on perusteltu pankkien liian tiukaksi koetulla linjalla. Pankkien näkökulmasta kyse on kuitenkin talousrikollisuuden estämisen velvoitteiden täyttämisestä. Ehdotuksessa tätä näkökulmaa ei ole riittävästi huomioitu, kun oikeutta perusmaksutileihin ei ole FA:n ehdottamalla tavalla rajattu yhteen.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi korostaa, että pankkipalveluja on tarjottava asiakkaille: asiakkaiden palveleminen on pankkien keskeistä liiketoimintaa. Esimerkiksi tilien avaamista on kuitenkin voitava rajoittaa tietyin ehdoin.
”Oikeus pankkipalveluihin on rajattava yhteen tiliin kerrallaan. Lisäksi luottolaitoksella on oltava mahdollisuus kieltäytyä tilin avaamisesta, jos asiakkaalla ei ole todellista tarvetta tilille, asiakkaan toiminta ei täytä viranomaisvaatimuksia, tai asiakas on pakotteiden kohteena.”
Muistiossakin todetaan, että mahdollisuus useampaan tiliin edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Ahosniemi kummastelee, miksei työryhmä ota tätä riskiä riittävän tosissaan.
”Yksityishenkilöiden tilejä käytetään niin sanottuina muulitileinä suoranaiseksi yhteiskunnalliseksi vitsaukseksi kasvaneessa petosrikollisuudessa. Useampien yritystilien kautta taas on mahdollista häivyttää rikollisin keinoin saatujen varojen alkuperää.”
Näillä FA:n ehdottamilla rajauksilla voidaan turvata peruspankkipalveluiden saatavuus kaikille niitä aidosti tarvitseville yhteisöille ilman, että sääntelyllä aiheutetaan kohtuuttomia kustannuksia tai riskejä palveluntarjoajille ja koko pankkijärjestelmälle.
Lisäsääntelyä sääntelyn perään
Finanssialan erittäin yksityiskohtainen sääntely on jo laajasti tunnustettu ongelma. Peruspankkipalveluihin ehdotettavat uudistukset ovat kaikki kansallista lisäsääntelyä, jolle ei ole esitetty riidatonta painavaa sääntelytarvetta.
Työministeri Matias Marttinen sanoi tammikuun puolivälissä, että hallitus aikoo tukea talouskasvua keventämällä pankkisääntelyä, ja siten parantaa yritysten rahoituksen saatavuutta.
”Toisaalta etsitään keinoja purkaa pankkeihin kohdistuvaa sääntelyä, mutta samaan aikaan luodaan koko ajan uutta ja EU-lainsäädäntöä tiukempaa sääntelyä. Esitetyt muutokset paitsi vaikeuttavat pankkien työtä rahanpesun torjunnassa, myös vaativat resursseja, jotka ovat taas pois varsinaisesta liiketoiminnasta”, Ahosniemi summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä
Pankkisääntelyn kevennystarpeeseen aletaan vähin erin havahtua
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika
