SÄÄNTELYN VAUHTI KASVAA EDELLEEN
- Pankkien sääntelyn ydintehtävä on parantaa pankkien häiriönsietokykyä ja lisätä rahoitusvakautta.
- Tuoreempi tavoite on tukea talouden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta. Tämä vaatii investointeja, ja pankeilla on merkittävä rooli siirtymän rahoittajana.
- Epäonnistunut sääntely saattaa aiheuttaa tehottomuutta rahoitussektorille ja talouteen ilman, että riskit vähenevät.
- Sääntelylle asetetaan usein kunnianhimoisia tavoitteita, joiden toteutuminen edellyttää eri näkökulmien vertailua ja harkittua punnintaa.
- Osa lainsäädännön valmistelutyötä ovat kattavat vaikutusarviot, joihin sidosryhmillä on paljon annettavaa.
Finanssiala ry:n (FA) taloudellisen sääntelyn asiantuntija Jussi Kettunen on laatinut raportin, jossa arvioidaan pankkien sääntelylle asetettuja tavoitteita, vaikutusarvioiden laatua ja sidosryhmien roolia lainsäädännön valmistelussa. Linkki raporttiin on jutun lopussa.
Pankkeja ja rahoitusalaa koskevan sääntelyn määrä kääntyi jyrkkään nousuun finanssikriisin jälkeen. Sääntelyllä on vahvistettu pankkisektorin häiriönsietokykyä, jotta uusilta kriiseiltä vältyttäisiin. Uusien vaateiden seurauksena sektorin häiriönsietokyky on etenkin Euroopassa parantunut merkittävästi.
Lisääntyneestä vakaudesta ja toimintavarmuudesta huolimatta pankkien liiketoiminnalle asetetut vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, ja erilaisten liiketoimintaa sääntelevien säädösten määrä ja yksityiskohtaisuus uhkaavat entisestään lisääntyä.
”Finanssikriisin jälkeen sääntelyn kehittäminen oli paikallaan, mutta vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Liiallisella sääntelyllä ei pidä vaikeuttaa pankkien kykyä rahoittaa yhteiskuntaa sekä edistää talouden vihreää siirtymää”, muistuttaa Pankkisääntelyraportin laatinut FA:n asiantuntija Jussi Kettunen.
”Kaikkia uusia sääntelyehdotuksia tulisi arvioida vallitsevien olosuhteiden ja muun jo voimassa olevan sääntelyn valossa. Painopisteen tulisi olla johdonmukaisuudessa, yksinkertaisuudessa ja päällekkäisyyksien purkamisessa.”
JUSSI KETTUNEN, asiantuntija
Ideaalitilanteessa sääntely tuo vakautta, läpinäkyvyyttä ja luottamusta finanssimarkkinoille sekä ehkäisee tarpeettomia hallinnollisia taakkoja sekä kustannuksia. Finanssisektorin sääntelyn määrä ja yksityiskohtaisuus sekä erilaiset vaatimukset ovat kuitenkin saavuttaneet tason, jonka optimaalisuus ei ole enää kiistaton.
”Kaikkia uusia sääntelyehdotuksia tulisi arvioida vallitsevien olosuhteiden ja muun jo voimassa olevan sääntelyn valossa. Painopisteen tulisi olla johdonmukaisuudessa, yksinkertaisuudessa ja päällekkäisyyksien purkamisessa”, Kettunen sanoo.
Vaikutusarvioilla laadukkaampaa sääntelyä
Uuden sääntelyn käyttöönotto on tärkeää tehdä vastuullisesti kokonaisarvioon perustuen siten, että lainvalmistelu hoidetaan laadukkaasti ja eri sidosryhmien kuulemiseen varataan riittävästi aikaa.
Yksi keino parantaa sääntelyn laatua on sääntelyn vaikutusarvioiden lisääminen ja niiden laadun nosto.
Kun uutta sääntelyä luodaan, on sääntelyllä aina jokin tietty tavoite, esimerkiksi rahoitusjärjestelmän vakauden kasvattaminen. On virheellistä ajatella, että pelkkä vakauden tavoitteleminen johtaa automaattisesti haluttuihin lopputuloksiin. Tavoitteiden lisäksi tarvitaan kattavia vaikutusarvioita, joilla voidaan arvioida eri tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden ja sääntelyn vaikutusten välille ei voi siten vetää suoraviivaisesti yhtäläisyysmerkkiä.
”Kun lakihankkeen vaikutuksista tehdään kattava arvio, saattaa selvitä, että sääntelyllä on runsaasti sellaisia vaikutuksia, joita lainvalmistelijat eivät ole tulleet ajatelleeksi. Vaikutusarvion avulla voidaan myös testata, toteutuvatko sääntelylle asetetut tavoitteet, ja arvioida, ovatko tavoitteet riittävän selkeästi esitetty tai ovatko ne ristiriidassa keskenään”, Kettunen pohtii.
On tärkeää, että sääntelystä muodostuu selkeä kokonaisuus, joka palvelee parhaiten tarkoitustaan. Uuden sääntelyn käyttöönotto on tärkeää tehdä laadukkaasti ja varata riittävästi aikaa eri sidosryhmien kuulemiseen. ”Vaikutusarvioinnin viimesijainen käyttäjä on lakien säätämisestä päättävä eduskunta. Kansanedustajat joutuvat tekemään päätöksensä käytettävissä olevien tietojen perusteella ja punnitsemaan asetettujen tavoitteiden suhdetta arvioituihin vaikutuksiin. Kattavat lainsäädännön vaikutusarviot parantavat päättäjien saaman tiedon laatua ja sitä kautta myös sääntelyn laatua”, Kettunen summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus ensiasunnon ostajille – vastaa kyselyyn, miten järjestelmää tulisi kehittää
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta
Talletussuoja kuuluu tallettajille – sijoittajien tappiot sijoittajille
