- Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisurahasto (Single Resolution Fund, SRF) on saavuttanut tavoitetasonsa, mikä tarkoittaa noin 75 miljardia euroa.
- Suomalaiset pankit ovat rahoittaneet rahastoa yli 1,6 miljardilla eurolla.
- Kriisinratkaisurahasto on keskeinen osa EU:n pankkiunionia. Sitä alettiin kerryttää vuonna 2016.
- Rahaston tarkoitus on varmistaa, etteivät kaatuvista pankeista aiheutuvat kustannukset päädy veronmaksajien maksettaviksi.
- Jotta kriisinratkaisurahastoon ei tarvitsisi koskaan turvautua, tulisi varmistaa, että kaikki pankkiunionin pankit ovat vakavaraisia ja kriisinkestäviä ja että mahdollisten kriisien kustannukset katetaan sijoittajanvastuulla.
Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisurahasto (Single Resolution Fund, SRF) on saavuttanut tavoitetasonsa suunnitellusti vuoden 2023 lopussa, kertoo Rahoitusvakausvirasto tiedotteessaan. Rahaston tavoitetasoksi asetettiin vähintään yksi prosentti kaikkien pankkiunioniin kuuluvien maiden pankkien korvattavien talletusten määrästä, mikä tarkoittaa noin 75 miljardia euroa. Suomalaisia pankkeja edustava Finanssiala ry (FA) on tyytyväinen, että vuodesta 2016 saakka kerrytetty SRF-rahasto on saavuttanut tavoitetasonsa ajallaan.
“On hyvä asia, että kriisinratkaisurahaston kerryttäminen on nyt saatu päätökseen. Se on ollut suomalaispankeille pitkäaikainen kustannusrasitus, sillä ne ovat maksaneet vakausmaksuja rahastoon yli 1,6 miljardia euroa”, huomauttaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Kriisinratkaisurahasto on keskeinen osa EU:n pankkiunionia. Sen tarkoitus on varmistaa, etteivät kaatuvista pankeista aiheutuvat kustannukset päädy veronmaksajien maksettaviksi. Jos jokin pankkiunionin pankki asetetaan kriisinratkaisumenettelyyn, ensin tappioita katetaan pankin omistajien ja velkojien sijoituksilla. Sen jälkeen voidaan tietyin ehdoin käyttää pankkien yhdessä keräämää rahastoa.
“On syytä muistaa, että jos kriisinratkaisurahastoon kosketaan, peritään kriisipankille annettava rahoitus myöhemmin takaisin muilta pankeilta. Suomalaisten pankkien kannalta on tärkeää, että kriisinratkaisurahaston käyttökynnys pidetään korkealla. Sijoittajanvastuun on oltava ensisijainen keino pankkikriisien kustannusten kattamiseen. Tämä edellyttää, että kaikilla pankeilla on riittävästi omia varoja sekä velkaeriä, joiden arvoa voidaan alentaa tappioiden kattamiseksi ja pankin uudelleen pääomittamiseksi kriisitilanteessa”, Mattila muistuttaa.
“Suomalaisten pankkien kannalta on tärkeää, että kriisinratkaisurahaston käyttökynnys pidetään korkealla. Sijoittajanvastuun on oltava ensisijainen keino pankkikriisien kustannusten kattamiseen.”
VELI-MATTI MATTILA, johtaja, pääekonomisti
Euroopan pankkiviranomainen EBA arvioi viime vuonna stressitestissään, että suomalaiset pankit selviäisivät hyvin, vaikka toimintaympäristö heikkenisi merkittävästi. Yhtä hyviä tuloksia eivät kuitenkaan kaikki EU:n pankkiunionin pankit saaneet, vaikkakin kokonaisuudessaan Euroopan pankkisektori pärjäsi testeissä varsin hyvin. Osalla pankeista on vaatimusten mukaisen kriisinratkaisupääoman kerääminen yhä kesken, mikä heikentää sijoittajanvastuun toimeenpanon edellytyksiä mahdollisessa kriisitilanteessa.
"Mitä paremmassa kunnossa eurooppalaiset pankit ovat, sitä pienempi on riski, että kriisinratkaisurahastoon tarvitsisi koskaan turvautua”, Mattila huomauttaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta
Talletussuoja kuuluu tallettajille – sijoittajien tappiot sijoittajille
Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisurahasto saavutti tavoitetasonsa – käyttökynnys pidettävä korkealla
Hallitukselta ja talousvaliokunnalta rakentavat linjaukset pankkiunionin kehittämiseen – sijoittajanvastuuta ei pidä romuttaa
