Pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä on edettävä varovasti

Mitä käytännön toimia tarvitaan?

  • Pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä on edettävä varovasti.
  • Yhteisen talletussuojan käyttöönotto pankkiunionissa edellyttää pankkien nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien vähentämistä.

Perustelut

EU-maiden pankkijärjestelmien kuntoerot ovat edelleen hyvin suuret, minkä vuoksi yhteisvastuu sisältää aidon riskin epäoikeudenmukaisesta taakanjaosta. Lisäksi moraalikadon ongelma on olemassa kaikissa järjestelmissä, jotka perustuvat tavalla tai toisella riskien jakamiseen osanottajien kesken. Tämä koskee myös pankkiunionia. Yhteisen talletussuojan rakentamisessa olisi järkevintä edetä siten, että alkuvaiheessa se olisi pelkästään lainamuotoinen tukijärjestely kansallisten talletussuojajärjestelmien välillä. Kansallinen järjestelmä joutuisi ensin käyttämään omat varansa, ennen kuin se voisi saada lainamuotoista tukea yhteiseltä talletussuojarahastolta. Mahdolliset tappiot kannettaisiin kansallisesti.

Taustaa

Noin neljä vuotta toiminnassa ollut pankkiunioni on vahvistanut euroalueen rahoitusjärjestelmää. Se koostuu yhteisestä EKP-vetoisesta pankkivalvonnasta ja yhteisestä kriisinratkaisumekanismista. Lisäksi on olemassa kaikkia luottolaitoksia koskeva yhteinen sääntökirja. Talletussuojajärjestelmät ovat kansallisia, mutta ne on harmonisoitu EU:n talletussuojadirektiivin avulla. Komissio antoi marraskuussa 2015 asetusesityksen yhteisestä talletussuojasta (European Deposit Insurance Scheme, EDIS). Sitä koskevat neuvottelut ovat edenneet hitaasti jäsenmaiden suurten näkemyserojen takia.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka