Paperit silppuriin – digitalisointi sujuvoittaisi onnettomuuden jälkiselvittelyn byrokratiaviidakkoa

Julkisista hoitoyksiköistä lähetetään vuosittain vakuutusyhtiöihin arviolta satojatuhansia papereita, jotka sisältävät arkaluontoisia potilastietoja. Kuva: Shutterstock

Työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumisen jälkiselvittely kaipaa digitalisointia.
Ehdotus jälkiselvittelyn digitalisoinnista on osa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Sotedigin työkalupakkia.
EK:n ja sen toimialaliittojen luoma Sotedigin työkalupakki sisältää joukon ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoinnin kehittämiseksi.
Pääteesinä on, että digiloikka on tehtävä myös sote-palveluissa.

EK ja sen toimialaliitot ovat koonneet Sotedigin työkalupakin, joka tarjoaa ratkaisuja sote-palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Nykyinen ja tuleva rahoituspohja yhdistettynä ikääntyvän väestömme kasvavaan palvelujen tarpeeseen eivät enää kestä vanhoja toimintamalleja.

Iso osa terveydenhuollon datasta kulkee edelleen paperilla. Julkisista hoitoyksiköistä lähetetään vuosittain vakuutusyhtiöihin arviolta satojatuhansia papereita, jotka sisältävät arkaluontoisia potilastietoja.

”On aivan turhaa, että potilastiedot siirtyvät työllistävänä ja epävarmana paperipostina, vaikka sähköinen järjestelmä vauhdittaisi prosessia ja taklaisi tietoturvariskit”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Timo Tuominen.

Paperien manuaalinen käsittely, liikuttelu sekä viivästyneiden maksujen perkaaminen ei ole ilmaista. Pelkästään hallinnollisia menoja on arvioitu kertyvän vuosittain 5–10 miljoonaa euroa. Tämä siitä huolimatta, että vakuutusyhtiöiden ja hoitolaitosten yhteistyönä on jo luonnosteltu sähköinen järjestelmä, joka ratkaisisi ongelmat.

”Loukkaantumisesta alkaa pitkä paperisota, jossa tieto erityisesti julkisten hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden välillä ei tällä hetkellä kulje kovin jouhevasti. Samaan prosessiin kuuluvat esimerkiksi apteekkilaskut, työnantajan toimet, mahdollinen kuntoutus ja eläke. Koko tämä ketju tulisi digitalisoida niin, että tieto kulkisi sähköisesti, tehokkaasti ja asiakasta mahdollisimman vähän kuormittavasti”, Tuominen sanoo.

Mikä siis mättää?

”Vakuutusyhtiöt tai hoitolaitokset eivät voi toteuttaa järjestelmää yksinään. Vakuutusala ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa hankkeen tietojenvaihdon sähköistämiseksi. Mukaan tarvitaan myös hyvinvointialueet”, Tuominen summaa.

Kohti vaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Esimerkiksi pankki- ja veroasiat sujuvat suomalaisilta pääosin digitaalisissa kanavissa. Miksi digiloikkaa ei ole tehty samassa mitassa sosiaali- ja terveyspalveluissa? Finanssiala ry on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton Sotedigin työkalupakki -kampanjassa, jolla tehdään sosiaali- ja terveydenhuollosta vaikuttavampaa.

EK julkaisi sotetyökalunsa tiistaina 14. helmikuuta. Suomalaiset ansaitsevat maailman parhaat sosiaali- ja terveyspalvelut, vaikuttavimmat hoidot ja turvallisen hoivan. Sotedigin työkalupakki sisältää lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joilla tämä lupaus pystytään lunastamaan.

”Teknologian tehokas hyödyntäminen vapauttaa ammattilaisten työpanoksen niihin tehtäviin, joissa sitä todella tarvitaan. Meillä on käsissämme kaikki mahdollisuudet rakentaa sote-palvelujärjestelmästä menestystarina”, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.

EK:n esittämät viisi tärkeintä toimenpidettä

Tarvitaan kansallista ohjeistusta ja panostusta yhteentoimiviin sote-tietojärjestelmiin.
Käynnistetään kansallinen keskustelu keskeisten viranomaisten ja sote-toimijoiden välillä tietosuojan roolista sote-lainsäädännön tulkinnassa sekä tarkoista numeerisista henkilöstömitoituksista.
Yhtenäistetään julkisen ja yksityisen palvelutuotannon viranomaisvaatimukset ja mittarit.
Otetaan sote-sektori aktiivisesti mukaan kehittämään kansallisia digihankkeita.
Puututaan in house -yhtiöiden toimintaan epäterveen markkinan kitkemiseksi.