Unohda treidaaminen ja sankarisijoittajan jännittävä elämä – parhaimmillaan sijoittaminen muistuttaa hampaiden pesua

Sijoittaa voi monella tavalla – helpointa on automatisoida sijoittaminen kuukausisäästösopimuksella, jolloin aktiivisen seurannan sijaan voi keskittyä muuhun elämään.

Helpompia tapoja aloittaa sijoittaminen on sijoittaa rahastoon tai hankkia osakesäästötili ja sinne osakkeita. Finanssiala ry:n johtava lakimies Jari Virta kysyy, miksei näitä kahta erinomaista keksintöä voisi yhdistää.

Tällä hetkellä osakesäästötilillä olevilla varoilla voi hankkia vain osakkeita. Tilin suosiota takuulla kasvattaisi, jos sinne voisi hankkia myös rahasto-osuuksia. Tämä monipuolistaisi sijoittajan valikoimaa, helpottaisi hajauttamista ja tekisi rahastojen vaihtamisesta sujuvaa”, luettelee Finanssiala ry:n johtava lakimies Jari Virta.

Virta ihmettelee, miksi osakesäästötilillä tuetaan ammattimaisten – tai wannabe-ammattimaisten – sijoittajien treidaamista, eikä pitkäjänteistä säästämistä.

”Rahastojen lisääminen osakesäästötiliin ei haittaisi innokkaiden sankarisijoittajien menoa, mutta tekisi sijoittamisesta helpompaa ja lähestyttävämpää aivan kaikille.”

Yksi osakesäästötili heitä hallitsee

Nykysääntelyn mukaisesti kansalaisella saa olla vain yksi osakesäästötili. Lukumäärän rajaamista perustellaan sillä, että useampi tili vaikeuttaisi 100 000 euron ylärajan valvontaa. Rajaus yhteen tiliin kuitenkin rajoittaa kilpailua ja vähentää sijoittajan vaihtoehtoja.

”Nyt asiakas voi käyttää vain yhtä pankkia tai muuta palveluntarjoajaa. Vastaavaa rajaa ei ole muissa finanssipalveluissa, kuten lainoissa tai vakuutuksissa. Tälle rajoitukselle on vaikea löytää päteviä perusteluja”, Virta muistuttaa.

Useamman osakesäästötilin omistaminen voi myös johtaa sanktioihin, vaikka ylimääräinen tili tai tilit lojuisivat tyhjillään. Tästä saatiin selvä esimerkki Ylen tammikuun lopussa julkaisemasta uutisesta, jossa porilaismiestä uhkasi 14 000 euron veromätkyt vain siksi, että hänellä oli kaksi osakesäästötiliä.

Rahastojen mukaanotto osakesäästötiliin edellyttää käytännössä, että myös lukumäärän rajoituksesta luovutaan. Nämä yksinkertaiset muutokset kannattaisikin toteuttaa yhtä aikaa. Jos osakesäästötilillä tai -tileille saisi rahastoja, laskisi se ihmisten kynnystä hankkia osakesäästötili ja alkaa sijoittaa ilman, että tarvitsee pysyä perillä osakemarkkinoiden muutoksista.

”Parhaimmillaan sijoittaminen muistuttaa hampaiden pesua: tylsä rutiininomainen homma, joka tehdään automaattisesti ja säännöllisesti. Laiminlyönti jättää epämääräisen klähmäisen olon ja on pidemmän päälle haitaksi”, Virta veistelee.

Rahastoon sijoittaminen ei ole sen jännittävämpää kuin rahojen pitäminen pankkitilillä, ellei halua – siitä vain saa paremmin tuottoa. Jos haluaa itse vaikuttaa sijoituksiinsa, osakesäästötilin sisällä varojaan voisi siirrellä rahastosta toiseen sen mukaan, mihin milloinkin haluaisi sijoittaa: esimerkiksi vihreään energiaan tai jännittäviin uuden teknologian yrityksiin.

”Rahastosijoituksessa on pohjimmiltaan pienempi tarve salkun säätämiseen kuin osakkeissa. Silti sijoittaja voi haluta suunnata sijoituksiaan uudelleen vaikkapa eri mantereelle tai vain toiseen halvempaan rahastoon. Ellei ole ihan varma, mitä on tekemässä, rahastosta toiseen siirtymällä mokaamisen riski on pienempi kuin suoraan osakkeita ostamalla. Rahastoissa olevat sijoitukset on valmiiksi hajautettu riskin pienentämiseksi.”

Nykyjärjestelmässäkin varojen siirto rahastosta toiseen toki onnistuu, mutta se edellyttää rahasto-omistuksen myyntiä.

”Myyntihetkellä tuotoistaan taas joutuu maksamaan veron, mikä tehokkaasti kahlitsee valtaosan sijoittajista pysyttelemään saman rahaston omistajina.”

Kirjoitus on julkaistu myös natiiviartikkelina HS.fi:ssä.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan