- Suomessa tarvitaan radikaali ajattelutavan muutos: kuusikymppistä kollegaa ei pidä pitää viittä vaille eläkeläisenä. Työuraa voi hyvin olla jäljellä vielä kymmenen vuotta.
- Työuriin tarvittaisiin Petterssonin mukaan joustoja paljon nykyistä enemmän erityisesti työuran loppupäähän. Tässä iso tekijä on suomalaisen työkulttuurin muutos. Työuran ei tarvitse olla alusta loppuun ylöspäin sojottava käyrä.
- Pettersson on skeptinen eläkeiän vielä nykyistäkin nopeamman nostamisen suhteen.
”Ei kuusikymppinen ihminen ole välttämättä jäähdyttelemässä työelämässä, vaan hänellä on mahdollisesti vielä lähes 10 vuotta työelämää jäljellä”, sanoo työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson.
Iän karttuessa varianssi kuitenkin lisääntyy. Siinä, missä yhä useampi paahtaa töitä täysillä entistä pidempään, kasvaa myös tarve joustoille. Moni jatkaisi työelämässä pidempään, jos työtaakkaa olisi mahdollista keventää joko tehtävien puolesta tai tehtyjen tuntien puolesta.
”Yli 60-vuotiaiden työllisyysasteessa olemme muita Pohjoismaita perässä erityisesti miesten osalta. Yksi tälle annettu selitys on ollut osa-aikatyö. Monessa muussa Pohjoismaassa työelämässä on perinteisesti enemmän joustoja. Meillä niitä on katsottu hyvällä pikkulasten vanhemmille, ei sen jälkeen. Tässä on suomalaisilla tekemisen paikka. Joustoista on tehtävä normaalimpia”, Pettersson sanoo.
Kun eläkeikä nousee, kasvaa tyypillisesti myös työkyvyttömyyseläkeläisten määrä. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 900 yli 60-vuotiasta. Määrä on kasvanut noin 50 prosenttia vuodesta 2017. Tämä ei ole sattumaa. Vanhuuseläkkeen ikärajan nousu on ajanut monet tilanteeseen, jossa työkyky ei enää riitä, mutta vanhuuseläkkeelle ei vielä pääse.
”Tämä on nimenomaan se kohta, johon jokaisella työpaikalla täytyy herätä. Eritoten raskaissa fyysisissä töissä tämä on tärkeää. Kun vuosia tulee lisää, pitäisi ennakoivasti keventää työtä ja muokata sitä, jotta ihmisen fysiikka kestää eläkeikään asti”, Pettersson sanoo.
Tämä vaatii paljon peräänkuulutettua jatkuvaa oppimista työntekijöiltä ja työnantajalta tukea uusiin työtehtäviin siirtymisessä.
Työurien oltava monihuippuisia – ei vain ylöspäin sojottava käyrä
Työaikajoustojen lisäksi tarvittaisiin myös tehtäviin ja työuriin liittyviä muutoksia.
”En tarkoita nyt pelkästään työpaikkojen käytäntöjä, vaan myös sitä, miten meistä jokainen ajattelee työurista ja ihmisten ratkaisuista työelämään liittyen. Sitä, miten ratkaisuista puhumme.”
Suomessa elää sitkeä käsitys siitä, että työuran kuuluisi olla alusta loppuun nousujohteinen. Yleisesti hyväksyttäväksi uralla etenemiseksi katsotaan aina vaativampiin tehtäviin ja kenties johtotehtäviin eteneminen. Eläkejärjestelmässä on jo siirrytty pois iän myötä paranevista ja uran loppuvuosiin keskittyvistä eläkekertymistä.
”Jos joku tahtoisi esimerkiksi työuransa loppupuolella vähän himmata, siirtyä vähemmän vaativiin tehtäviin tai pois esihenkilöasemasta, se täytyisi hyväksyä ja nähdä viisaana vetona. Varmistetaan, että jaksetaan sinne eläkeikään! Samalla täytyy hyväksyä se, että myös palkka voi joustaa alaspäin tehtävien keventyessä”, Carl Pettersson sanoo.
Entä olisiko eläkeiän vieläkin kovemmasta nostovauhdista apua työurien pidentämisessä?
”En usko, että eläkeikää voidaan nostaa paljon nykyistä nopeammin. On tärkeää, että eläkejärjestelmä säilyttää legitimiteettinsä ja se koetaan eri ikäpolvissa oikeudenmukaiseksi. Jos eläkeikää nostettaisiin paljon nykyistä nopeammin, voisi legitimiteetti kärsiä”, Pettersson sanoo.
Carl Pettersson näkee, että eläkejärjestelmä kohtelee suomalaisia tasapuolisesti – mutta eri tavoin:
”Sanon aina, että vanhoilla on prosentit ja nuorilla eurot! Eli vanhemmilla ikäpolvilla maksetuille eläkemaksuille on saanut paremman prosentuaalisen tuoton, mutta euroissa katsoen heidän eläkkeensä ovat työuran aikaisten pienten ansioiden vuoksi suhteellisen pienet. Nuorempien ikäluokkien saama tuotto eläkemaksuille ei ole niin hyvä, mutta heidän eläketasonsa on vanhempia ikäluokkia korkeampi ja eläkkeiden ostovoima parempi.”
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Elon Carl Pettersson vaatii kulttuurinmuutosta: Ei kuusikymppinen ole mikään viittä vaille eläkeläinen
Perillisten pesämunaksi – vai lihoiksi omaksi iloksi ja hoivaksi?
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla
