Joulunaikaan moni kirkkoon kuulumatonkin käy kirkossa hiljentymässä ja rauhoittumassa. Nyt julkaistulla paloturvallisuusoppaalla halutaan varmistaa, että kirkot ja muut kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset pysyvät käytössä vastakin. O ppaan on laatinut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK yhteistyössä Finanssiala ry :n , Museovirasto n ja Kirkkohallitu ksen kanssa.
Tuoreeseen paloturvallisuusoppaaseen on koottu uusinta tietoa kirkollisten rakennusten palontorjunnasta. Oppaassa on neuvoja muun muassa paloriskien kartoittamisesta, palosuojauksen suunnittelusta, pelastussuunnittelusta sekä paloturvalaitteistoista ja niiden valinnoista.
”Oppaan ohjeilla voidaan suojata myös muita kulttuurihistoriallisesti tai muuten tärkeitä kohteita”, huomauttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero.
Paraskaan paloriskien kartoitus ja pelastussuunnitelma ei kuitenkaan suojele arvokasta kirkkoa yhdeltä palojen merkittävältä aiheuttajalta: ihmiseltä.
”Oppaassa on teknisten ohjeiden lisäksi neuvoja, miten kirkkoon kohdistuva vaara voidaan havaita ja miten siihen voidaan reagoida ajoissa”, Mero kertoo.
Ilkivaltaisesti sytytettyjen kirkkopalojen tuhoissa ei puhuta pikkurahoista. Esimerkiksi Ylivieskan vuoden 2016 kirkonpolton vahingot nousivat useisiin miljooniin euroihin. Taloudellisten tappioiden lisäksi henkiset vahingot voivat olla merkittäviä, vaikka ihmisuhreilta vältyttäisiin.
”Monille kirkko on uskon ja vakaumuksen fyysinen ilmentymä. Monissa pitäjissä kirkko on myös kylän keskus ja identiteetin merkki. Sellaisen tuhoutuminen voi kouraista syvältä”, Mero pohtii.