- Jatkuvat muutokset tappoivat lisäeläkesäästämisen Suomesta lähes kokonaan, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
- Ikärajojen ja verokohtelun muuttaminen muutamien vuosien välein heikensi suomalaisten halukkuutta lisäeläkesäästämiseen.
- Itse säästettyä lisäeläkettä on saatava nostaa heti, kun jää eläkkeelle.
Finanssiala on mukana nuorille vaikuttajille suunnatussa Arkadia 2023 -ohjelmassa. Se on puoluerajat ylittävä yhteisö ja keskustelufoorumi, jossa tulevaisuuden vaikuttajat ja elinkeinoelämän eri alojen asiantuntijat kohtaavat, haastavat toisiaan sekä keskustelevat Suomen suunnasta. Piia-Noora Kauppi oli ohjelman tiimoilta podcastissa haastateltavana.
”Lainsäätäjä on Suomessa ollut hyvin poukkoileva – jatkuvat sääntelymuutokset ovat vieneet joiltakin hyviltä sijoitustuotteilta pohjan pois”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi nuorille vaikuttajille suunnatussa Arkadia-ohjelman podcastissa. Podcast-jakso käsittelee muun muassa lobbauksen olemusta, eläkeikään säästämistä ja EU-asioita.
”Kun aloitin opintoja parikymppisenä, oli tavallista, että ensimmäisten pankkiasiointien yhteydessä tarjottiin vapaaehtoisia lisäeläkevakuutustuotteita. Ajatus oli, että hyvää työeläkettä voisi täydentää omalla pitkäjänteisellä säästämisellä. Tämä tapettiin sillä, että on jatkuvasti muutettu sitä, millaisin ehdoin eläkettä saa nostaa ja millainen on ollut verokohtelu”, Kauppi toteaa.
Suomalaiset säästivät takavuosina innokkaasti lisäeläketuotteisiin. Kansalaisten luottamusta söi kuitenkin se, että esimerkiksi ehdot sille, minkä ikäisenä itse säästämäänsä eläkettä voi ryhtyä nostamaan, vaihtuivat muutamien vuosien välein. Nykysääntelyn mukaan säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68–70 vuoden iässä.
”Pitäisi olla niin, että kun jäät lakisääteiselle työeläkkeelle, niin saisit alkaa nostaa myös itse säästämiäsi lisäeläkevaroja”, Kauppi sanoo. ”Aikanaan pelättiin, että tällainen kannustaisi eläköitymään liian varhain, mutta siitä ei ole näyttöä.”
”Miten finanssiala huolehtii heikoimmista?”
Podcastissa Kauppi vastasi myös muutamiin Arkadia-ohjelman osanottajilta tulleisiin kysymyksiin. Yksi niistä kuului näin:
Finanssiala yhdistyy mielikuvissa menestykseen ja vaurauteen. Miten finanssiala huolehtii yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevista ja millaista viestiä se välittää niin sanotulle tavalliselle duunarille?
”Nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien palveluista on pidettävä huolta. Tosi isorikkaat kyllä pärjäävät ilmankin. Voi ajatella niinkin, ettei tarvitse esimerkiksi vakuutusta, jos olet oikein rikas. Jos astianpesukone hajoaa tai auto prakaa, niin mikäs siinä – ostat uuden. Tavalliselle ihmiselle taas vakuutukset auttavat tällaisissa tilanteissa arjesta selviämiseen. Harva myöskään ostaa asuntoa ilman lainoja – esimerkiksi ASP-säästäminen on pankkien ja valtion kädenojennus nuorille ensiasunnon hankkimiseen”, Kauppi listaa ja toteaa, että tällaiset ovat esimerkkejä palveluista, jotka mahdollistavat tavallisen ihmisen elämän.
Kuuntele koko podcast
Kuuntele
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?
Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen
Lisäturvaa vanhuuden varalle – elvytetään vapaaehtoinen eläkesäästäminen
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on elvytettävä – suomalaisten into eläkesäästämiseen on Euroopan alhaisinta
