Pohjoismaiden ja Baltian pankkiyhdistykset ovat liittoutuneet ja julkaisseet yhteiset tavoitteet tulevalle EU-lainsäädäntökaudelle. Julistuksen tavoitteet liittyvät kestävään rahoitukseen, rahanpesun ehkäisyyn, pääomamarkkinaunionin jatkokehittämiseen sekä digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen. EU-sääntelyn merkitys on finanssialalla suuri, ja keskeisissä asioissa on usein viisasta liittoutua ja vaikuttaa yhdessä isommalla äänellä.
Finanssiala ry (FA) toimii heinäkuusta alkaen Ruotsin, Tanskan ja Norjan pankki- ja arvopaperivälitysyhdistysten kanssa yhteisessä Brysselin-toimistossa. Tämä helpottaa yhteydenpitoa maiden välillä.
”Isoissa teemoissa pystymme myös luomaan paremmin kuvaa yhteisistä pohjoismaisista tarpeista”, toteaa FA:n EU-asioista vastaava johtaja Mari Pekonen-Ranta. Yhteinen vaikuttaminen päästään aloittamaan priorisoiduissa asioissa heti uuden EU-lainsäädäntökauden alkaessa. FA:n asiantuntijat käyvät usein Brysselissä, ja kesän jälkeen he voivat vuorollaan työskennellä toimistossa.
Syksyllä aloittaa toimintansa uusi komissio, ja lainsäädäntöohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Uudessa EU-parlamentissa taas aloittaa iso määrä uusia meppejä. Pohjoismaiden ja Baltian pankkiyhdistysten julkaisun tarkoituksena on valaista heille pohjoisten maiden keskeisinä pitämiä finanssialan teemoja. Tämä lisäksi pohjoismaat ovat pitäneet esillä Basel 4-vakavaraisuusääntelyn täytäntöönpanoon liittyviä tavoitteita.
Ala tuntee vastuunsa
Pohjoismaiden ja Baltian finanssiala on sitoutunut olemaan aktiivinen osa siirryttäessä kestävään eurooppalaiseen talouteen.
”EU on maailman kolmanneksi suurin saastuttaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen, joten olemme avainasemassa, jos haluamme säästää planeetan elinkelpoisena myös jälkipolville”, Pekonen-Ranta sanoo. ”Toivomme EU-sääntelystä mallia myös muille maille”.
Rahanpesu on vahvasti kansainvälistä rikollisuutta. Rahanpesun ja veronkierron torjuminen edellyttää yhtenäisempää lainsäädäntöä ja parempaa viranomaisyhteistyötä sekä kansallisella että EU:n tasolla.
”Yksityisen sektorin ja viranomaisten tietojenvaihtoa on parannettava rajat ylittävissä tapauksissa. Lisäksi finanssialan yritysten tulisi voida vaihtaa keskenään tietoja epäilyttävistä liiketoimista. Se ehkäisisi rikoksia, joihin reagointiaika mitataan toisinaan minuuteissa”, Pekonen-Ranta sanoo.
Terveet pääomamarkkinat digitaalisessa Euroopassa
Pääomamarkkinaunionin syventämisessä on vielä paljon töitä. Pohjoismaiden ja Baltian pankkiyhdistykset toteavat, että vahvat ja monipuoliset EU:n pääomamarkkinat ovat entistä tärkeämmät, kun Lontoon markkinat eivät enää suoraan ole EU:n markkinoiden osana.
”Eurooppa tarvitsee kilpailukykyisen lainsäädäntökehyksen, joka tukee toisiaan täydentäviä pankkirahoituksen ja pääomamarkkinoilta tulevan rahoituksen muotoja. ”
Pohjoismainen finanssiala on myös omistautunut kokeilemaan uusia mahdollisuuksia ja edesauttamaan turvallisen digitaalisen Euroopan syntyä, joka hyödyttää kuluttajia sekä yrityksiä.
”EU:ssa laadittavan sääntelyn tulee sekä sallia uuden teknologian kehittyminen että vahvistaa kuluttajansuojaa. Kyberturvallisuutta tulee tarkastella kaikkien uusien digitaalisten hankkeiden yhteydessä”, Pekonen-Ranta luettelee.
Myös pohjoismaiset vakuutuskeskusliitot ovat laatimassa yhteisiä viestejä uusille Eurooppa-päättäjille. Viestit koskevat muun muassa Solvenssi II-vakavaraisuussääntelyn uudistamista, kestävän rahoituksen merkitystä vakuutusalalle, tekoälyn ja datan käytön etiikkaa sekä yksityisvakuutuksen roolia pohjoismaisessa hyvinvointimallissa.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
