- Pohjoismaiden ja Baltian maiden pankkiyhdistykset ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle.
- Finanssisektoriin kohdistuu suuri määrä sääntelyä, josta valtaosa tulee EU-tasolta.
- Järjestöjen tavoite on, että tulevaisuudessa kaikissa EU-tason uusissa ehdotuksissa huomioitaisiin finanssialan kilpailukyky ja se, miten finanssiala pystyisi osaltaan parantamaan eurooppalaista kilpailukykyä ja avointa strategista autonomiaa.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden pankkiyhdistysten yhteisten tavoitteiden takana ovat Finanssiala ry:n lisäksi, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan pankkiyhdistykset. Pohjoismaiden ja Baltian maiden pankkimarkkinat ovat varsin yhtenäiset. Kuusi alueen suurinta luottolaitoista toimivat aktiivisesti useissa, jotkut kaikissa, alueen maissa.
Finanssiala ry (FA) on julkaissut yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden pankkiyhdistysten kanssa yhteiset tavoitteet tulevalle EU-kaudelle. Järjestöt haluavat nostaa esiin finanssialalle tärkeitä teemoja, joita tulevan Euroopan parlamentin ja komission tulisi ottaa huomioon seuraavien viiden vuoden aikana. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään tämän vuoden kesäkuussa, minkä jälkeen valitaan myös uusi komission johto.
”Finanssisektori on tärkeä ala Suomessa ja koko Euroopassa. Ala luo ja rahoittaa kasvua ja yritystoimintaa sekä tukee siirtymää kohti vihreää ja digitalisoitua yhteiskuntaa. Ala on myös merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja. Sen takia tulevan Euroopan parlamentin ja komission tulisi kiinnittää entistä parempaa huomiota siihen, minkälaisessa Euroopassa ja lainsäädäntökehikossa ala toimii. Toimintaympäristön haasteet Euroopassa ovat kasvaneet. Pohjoismaat ja Baltian maat muodostavat yhdessä Euroopan neljänneksi suurimman talouden, joten toivomme kaikkien eurooppalaisten päättäjien ottavan viestimme tosissaan”, sanoo FA:n EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Ranta.
“Finanssisektori on tärkeä ala Suomessa ja koko Euroopassa. Ala luo ja rahoittaa kasvua ja yritystoimintaa sekä tukee siirtymää kohti vihreää ja digitalisoitua yhteiskuntaa. Ala on myös merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja.”
MARI PEKONEN-RANTA, johtaja, EU-asiat
Finanssisektoriin kohdistuu suuri määrä sääntelyä, josta valtaosa tulee EU-tasolta. Sääntely on usein monimutkaista ja ajoittain ristiriitaista, kun vanhan lainsäädännön päälle luodaan uutta sääntelyä. Yksi järjestöjen tavoitteista onkin, että tulevaisuudessa kaikissa EU-tason uusissa ehdotuksissa huomioitaisiin finanssialan kilpailukyky ja kuinka finanssiala pystyisi osaltaan parantamaan eurooppalaista kilpailukykyä ja avointa strategista autonomiaa.
”Yksi kärkitavoitteistamme on, että EU-lainsäädäntö mahdollistaisi kilpailukykyisen ja vakaan finanssisektorin Euroopassa. Sisä- ja pääomamarkkinoita on kehitettävä edelleen, sääntelyä on yksinkertaistettava ja hallinnollista taakkaa vähennettävä. Lisäksi makrovakausjärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Kaiken sääntelyn tavoitteissa tulee huomioida finanssialan mahdollisuudet rahoittaa ja tukea monipuolisesti yhteiskunnan ja yrityskentän eri tarpeita, sekä tukea Euroopalle kriittisen tärkeää siirtymää vihreään ja digitalisoituneeseen yhteiskuntaan”, Pekonen-Ranta kertoo.
Muut järjestöjen tavoitteet koskivat yhtenäismarkkinoiden ja pääomamarkkinaunionin kasvattamista, kestävyysnäkökulmia ja digitalisaatiota koskevan sääntelyn kehittämistä, uudenlaisiin turvallisuusuhkiin valmistautumista ja niiden ehkäisyn mahdollistamista sekä panostamista eurooppalaisten finanssilukutaidon parantamiseen.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta
Talletussuoja kuuluu tallettajille – sijoittajien tappiot sijoittajille
EU-sääntelyn hallitsemattomalle paisumiselle on saatava loppu
Missä EU, siellä Suomi – kyynärpäät ylös ja kohti unionin ydintä
