- Pohjoismaiset finanssialan järjestöt ovat hahmotelleet yhdessä mallin, jonka perusteella EU:n kannattaisi luoda suositus eurooppalaisiksi sijoitustileiksi.
- Kun rahoitusalalle tehdään uutta lainsäädäntöä, haetaan mallit helposti Euroopan suurten maiden markkinoilta riippumatta siitä, ovatko ne käyttötarkoitukseen parhaita.
Komissio kaavailee ehdotusta malliksi eurooppalaisesta sijoitustilistä (Savings and Investments Account, SIA). Malli perustuisi olemassa oleviin jäsenmaiden parhaisiin käytäntöihin ja muodostaisi pohjan, joka kannustaisi jäsenmaita kehittämään omia mallejaan. Suomessa osakesäästötili on yksi esimerkki sijoitustilistä, jollaisten syntyä jäsenmaihin EU-komissio haluaa nyt vauhdittaa.
”Yhdessä pohjoismaisten kollegoiden kanssa kehittelemämme malli eurooppalaisiksi sijoitustileiksi on yksinkertaisesti paras. Mallimme sallii paljon vapauksia yksityissijoittajille, eikä sen ole tarkoitus luoda uutta tuotetta tai muuta himmeliä, vaan tehdä säästämisestä ja sijoittamisesta kuluttajalle mahdollisimman helppoa, vaikkei kokemusta olisikaan”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Terhi Valtonen.
Rohkealle julistukselle on aihetta, sillä puolueeton ajatushautomo New Financial julkaisi raportin, jossa vertaillaan säästö- ja sijoitustilejä 25 eri maassa ja tutkitaan niiden parhaita puolia. Raportin esiin nostamat ominaisuudet ovat pitkälti samat kuin pohjoismaisten järjestöjen ehdottamat.
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on kaikissa olemassa jonkinlainen kansalaisille suunnattu sijoitustili. Suomessa se on viisi vuotta sitten käyttöön otettu osakesäästötili. Kaikkien maiden sijoitustiliratkaisut eroavat yksityiskohdiltaan, mutta periaate on kaikissa sama: saada kansalaisten pääomat pankkitileiltä liikkeelle ja ohjata kansan varallisuutta sijoituksiin yksinkertaisella ja kiinnostavalla tavalla.
Ajatushautomo New Financialin selvityksessä parhaimmaksi nousi Ruotsin sijoitussäästötili ISK. Se on myös ruotsalaisten keskuudessa varsin suosittu: lähes neljällä miljoonalla ruotsalaisella on sijoitussäästötili. New Financialin mukaan sen parhaat ominaisuudet liittyvät vähäisiin rajoituksiin ja yksinkertaisuuteen. Tilillä olevilla varoilla ei Ruotsissa ole ylärajaa, sijoituksilla ei ole vähimmäissijoitusaikaa, tilin kautta voi sijoittaa erilaisiin instrumentteihin ja tilin verotus on yksinkertainen.
”Pohjoismaissa sijoitustilit ovat olleet varsin menestyksekkäitä. Pohdimme yhdessä omiin kansallisiin kokemuksiimme peilaten, millaiset ominaisuudet tekevät sijoitustilistä kaikkein toimivimman. Lopputuloksena on nippu suosituksia siitä, mihin suuntaan EU-komission kannattaisi jäsenmaita tuupata”, Valtonen kertoo. Suositusten takana on kaikkiaan seitsemän finanssialan järjestöä Finanssiala ry mukaan lukien.
Pohjoismaiset suositukset eurooppalaisille sijoitustileille pähkinänkuoressa:
- Ei kattoa – tai erittäin korkea katto – sijoitetun pääoman määrälle. Suomessa osakesäästötilille voi sijoittaa korkeintaan 100 000 €.
- Laaja valikoima sijoitusinstrumentteja, joita tilille voi sijoittaa. Sijoittajilla on oltava mahdollisuus valita laajasta joukosta erilaisia sijoitustuotteita, kuten osakkeet, joukkovelkakirjat ja erilaiset rahastot. Suomessa osakesäästötilille voi toistaiseksi hankkia vain osakkeita.
- Ei maantieteellisiä rajoituksia. Sijoitustilien sijoituskohteiden on voitava sijaita missä päin maailmaa vain. Keskusteluissa on ollut myös maantieteellisiä rajauksia, joiden tarkoitus olisi kohdentaa sijoitettuja varoja esimerkiksi kotimaan markkinoille tai EU-alueelle talouskasvun vauhdittamiseksi. Isoin ongelma näissä ehdotuksissa on hajautuksen puute. Yleensä sijoittajat sijoittavat jo muutenkin keskimääräistä enemmän juuri kotimaan tai -maanosan markkinoille. Rajaus toisi mukanaan myös rajanveto-ongelmia siitä, milloin sijoitus kohdistuu jollekin maantieteelliselle alueelle. Onko ratkaisevaa pääkonttorin sijainti vai esimerkiksi tietty määrä tuotantoa tietyssä maassa?
- Ei vähimmäissijoitusaikaa. Joissakin malleissa säästöjen on oltava tileillä tietyn aikaa saadakseen tietyn edun, esimerkiksi verokannusteen. Kansalaisilla on kuitenkin hyvin yksilöllisiä tarpeita liittyen sijoitusaikoihin – joku säästää vanhuutta varten, toisen tähtäin voi olla jo vuoden päässä. Vähimmäisaika helposti myös ”lukitsee” sijoitukset, mikä on omiaan vähentämään kilpailua.
- Verokannusteet ja yksinkertaiset verosäännöt. Mitä hankalampi sijoitustilin verokohtelua on ymmärtää, sen vaikeampi on ymmärtää myös sijoituksen tuottoja. Samalla kansalaisen kynnys kokeilla sijoittamista kohoaa. Sijoitustilin yksi keskeinen päämäärä on rohkaista myös niitä sijoittamaan, joille se ei ole vielä tuttua.
- Veroraportointi mahdollisimman helpoksi. Suomessa verottaja saa sijoituspalveluntarjoajilta tiedot yksittäisten kansalaisten sijoituksista valmiiksi esitäytettyä veroilmoitusta varten. Mitä helpompaa kansalaisen on raportoida tiedot verottajalle, sen helpommin lähestyttävä sijoitustili on.
Suosituksista näkee, ettei Suomen oma osakesäästötili täytä kaikkia suosituksen kohtia. Kehitettävää riittää siis myös kotimaassa.
”Komission kannattaisi luoda esimerkillinen malli, jonka varsinainen lainsäädäntötyö tehtäisiin kussakin jäsenmaassa erikseen, jotta kunkin maan markkinan omat piirteet tulevat parhaalla mahdollisella tavalla otetuiksi huomioon”, Valtonen sanoo.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Pohjoismainen malli eurooppalaisiin sijoitustileihin on selvästi paras – Komission on nyt syytä katsoa pohjoiseen
Komissiolta uusi avaus arvopaperistamiseen – tavoitteena vahvistaa EU:n pääomamarkkinoita
Paljonko digieuro maksaisi? Ensimmäinen arvio kustannuksista julki
Sijoittamisen edistämiseen ei tarvita sääntelyä vaan kannustusta – eurooppalainen sijoitustili kokoaisi yhteen jäsenmaiden parhaita käytänteitä
