- Finanssiala ry:n hallituksen jäsen, eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto aloitti kesällä vanhushoivakeskustelun, joka jatkuu edelleen.
- Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi on ehdottanut, että vanhukset käyttäisivät nykyistä enemmän vapaaehtoisesti omaa rahaa hoivapalveluja täydentämään.
- Jotta oman rahan käyttämiselle syntyy riittävät kannusteet, olisi julkisen vallan määriteltävä tarkemmin, millaista hoivaa ja palvelua vanhana voi saada. Jokainen voisi sitten arvioida, riittääkö se itselle ja varautua lisähoivan ostamiseen rahallisesti.
- Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Kim Berg (sd.) pitivät paneelikeskustelussa hyvänä avauksena sitä, että hoivaan määriteltäisiin FA:n ajama palvelulupaus.
Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreän pöydän webinaarissa, jossa paneelivieraina oli kolme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajaa.
Kaikki kädet nousivat Finanssiala ry:n paneelissa, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajilta kysyttiin, kannattaisivatko he nykyistä tarkempaa palvelulupauksen määrittelyä vanhushoivaan. Epäilevin asiassa oli SDP:n kansanedustaja Kim Berg:
”Ajatus on hyvä, mutta haastava. Olen työskennellyt 20 vuotta sairaalassa, ja on sanottava, että ei se ole niin helppoa.”
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho kannattaa vahvasti nykyistä tarkempaa määrittelyä. ”Edellisellä vaalikaudella tein aloitteen, että määrittelisimme kansallisesti ympärivuorokautisen hoivan kriteerit, joiden täyttyessä vanhus pääsee hoivaan. Nyt hyvinvointialueet tekevät päätökset itse”, Laiho sanoi.
Hoivassa nyt epätasa-arvoinen tilanne eri puolilla Suomea
Vanhushoivassa resurssipula on käsin kosketeltava. Hyvinvointialueilla on vahva valta päättää, millaista hoivaa ne vanhuksille omilla alueillaan tarjoavat. Käytännössä tämä johtaa epätasa-arvoon, kun joillakin alueilla esimerkiksi tehostettuun hoivaan pääseminen on erittäin vaikeaa.
”Ydinongelma on siinä, että meillä kaikki eivät pääse hoivaan kiinni. Se on väärin. Lähtisin tulevina vuosina tekemään tätä priorisointia vielä rajummin. Kysyisin rohkeasti esimerkiksi, onko hammashoito sellainen, mitä julkisesti rahoitetaan. Samaten kansansairauksissa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä – onko siellä jotain, mihin voitaisiin kannustaa nykyistä enemmän? Tarvitaan rohkeutta puhua sellaisista, joista poliitikkoina ei ole totuttu puhumaan”, pohti keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi.
Vanhuksia ei saa tasapäistää
”Kun vanhukset joutuvat ympärivuorokautiseen hoivaan, ovat he silti niitä samoja, erilaisia ihmisiä erilaisine taustoineen, toiveineen ja tarpeineen. Monesti heitä tasapäistetään ja tarjotaan kaikille vain samaa”, sanoi kokoomuksen Laiho. Laiho kannatti puheenvuorossaan mahdollisuutta täydentää nykyistä helpommin vanhushoivaa omalla varallisuudellaan.
”Omalla rahalla voisi kustantaa esimerkiksi fysioterapiaa, kampaamopalveluita tai erikoislääkäriä. Standardit täytyy ilman muuta olla siinä, että kaikki saavat samat palvelut taustasta ja varallisuudesta riippumatta, mutta sitä on voitava omalla rahalla täydentää”, Laiho jatkoi.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kim Berg näki, että omalla rahalla hankittavia lisäpalveluja voisi saada helpoiten erilaisia hoiva-asumisen muotoja yhdistävän asumismuodon yhteyteen.
”Japanissa tutustuimme valiokuntamatkalla hoivayksiköihin, joissa oli samassa ympärivuorokautista hoivaa, päivätoimintaa ja yhteisöllistä asumista. Sama henkilökunta kaikilla. Tällaisia Suomessa on jonkin verran, mutta niitä voisi lisätä. Se on konsepti, johon voisi helposti tulla lisäpalveluja!” Berg arvioi.
Mistä rahat?
Yksityisen varallisuuden käytölle julkisen vanhushoivan täydentäjänä kansanedustajat antoivat vähintään varovaisen kannatuksen. Esiteltäessä keinoja lisätä yksityisen varallisuuden käyttöä eniten kannatusta sai kotitalousvähennyksen kehittäminen. Ideassa kotitalousvähennystä voisi käyttää nykyistä laajemmin sellaisiin palveluihin, jotka edesauttavat esimerkiksi iäkkäänä kotona asumista.
”Kotitalousvähennyksen lisäksi verokannustimen lisääminen oman hoivan rahoittamiseen on sen verran kiinnostava asia, jota aion harkita tosissani”, sanoi Hilkka Kemppi.
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen sai myös mainintoja. Tosiasiassa hallitus on tappanut Suomesta lisäeläkesäästämisen käytännössä kokonaan poistamalla siltä kaikki verokannusteet. Tämä siitä huolimatta, että EU-tasolla Suomi on sitoutunut kansalaisten eläkesäästämisen kehittämiseen.
Katso tallenne paneelista
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kaikki kädet nousivat, kun FA kysyi sote-poliitikoilta, pitäisikö vanhushoiva määritellä tarkemmin
On uskallettava päättää, millaista hoivaa vanhana Suomessa saa
Omaisuutta ei pidä pakkolunastaa vanhushoivaan – mutta kukaan ei maksa sellaisesta, minkä saa maksuttakin
Kansalaiskysely: Hoivamaksut eivät saa riippua varallisuudesta – Verovaroin kustannettavien palveluiden määrittely helpottaisi vanhuuteen varautumista
