Mitä käytännön toimia tarvitaan?
- Positiivisen luottotietorekisterin lainsäädännön valmistelutyö on aloitettava viipymättä. OM:n selvitysmiesten Kontkasen ja Långin raportin pohjalta.
- Verohallinto voisi ylläpitää positiivista luottotietorekisteriä tulorekisterin yhteydessä. Positiiviseen luottotietorekisteriin kerättäisiin kaikkien kuluttajille luottoja myöntävien kotimaisten ja ulkomaisten suomalaisille myöntämät luotot.
- Velkaneuvonnan ja tuomioistuinviranomaisten resursseja tulee vahvistaa ylivelkaantumisen torjumiseksi.
- Pikavippien markkinointia joudutaan rajoittamaan. Se tulee kuitenkin tehdä tarkkarajaisesti niin, että vaikutukset eivät ulotu muihin, ei-haitallisiin lainoihin.
- Pikavippiyritysten valvonta tulee siirtää Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Finanssivalvonnalle.
Positiivisen luottotietorekisterin lainsäädännön valmistelutyö on aloitettava ja ns. pika- vippien markkinointia joudutaan suitsimaan. Verohallinto voisi ylläpitää rekisteriä, johon kerättäisiin sekä kotimaisten että ulkomaisten toimijoiden myöntämät luotot. Pikavippiyritykset tulee saattaa Fivan valvontaan.
Perustelut
Positiivisella luottotietorekisterillä ehkäistään ylivelkaantumista, kun luotonantajilla on paremmat tiedot asiakkaan velkaantumisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Positiivisen luottotiedon saatavuus on kuitenkin vain yksi keino vaikuttaa ylivelkaantumiseen. Tässä yhteydessä tulee painottaa lisäksi talousosaamisen merkitystä ja oman talouden hallintataitojen parantamista.
Taustaa
Suomessa on nykyisin käytössä ns. negatiivinen luottorekisteri, joka koskee ainoastaan maksuhäiriöitä. Useat ylivelkaantumiseen liittyvät ongelmat syntyvät kuitenkin jo ennen maksuhäiriömerkintää.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja

Pankkien tuottama hyvä sataa suomalaisten taskuihin

Finanssiala otettava mukaan valmistelemaan ASP-järjestelmän uudistamista

Hallitukselta ja talousvaliokunnalta rakentavat linjaukset pankkiunionin kehittämiseen – sijoittajanvastuuta ei pidä romuttaa

Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä
