
- Määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatkaminen oli hyvä päätös, mutta rahastoalan epävarmuuden poistamiseksi tarvitaan pysyvä ratkaisu.
- Rahastopoikkeus juontaa juurensa tosiasiallista johtopaikkaa koskevaan sääntelyyn, jonka tavoitteena on estää veronkiertoa. Sääntelyllä ei haluttu puuttua sijoitusrahastotoiminnan harjoittamiseen, minkä takia rahastopoikkeus säädettiin.
- Pysyvän ratkaisun lisäksi rahastoalan muitakin säännöksiä on syytä tarkastella, jotta rahastoalan työpaikkoja ja verotuloja ei menetetä kilpailijamaihin.
Hallitus teki toukokuussa 2025 perustellun päätöksen ja jatkoi vuodella määräaikaista rahastopoikkeusta. Jatkoaika ei kuitenkaan poista epävarmuutta, ja asiaan tarvitaan pysyvä ratkaisu.
Rahastopoikkeus juontaa juurensa tosiasiallista johtopaikkaa koskevaan sääntelyyn. Tavoitteena on estää järjestely, jossa tosiasiassa Suomesta johdettujen yritysten kotipaikkaa pidettiin verojen välttämiseksi ulkomailla. Sääntelyn muutoksella ei haluttu puuttua sijoitusrahastotoiminnan harjoittamiseen: rahastojen hallinnointi ulkomailta on normaali eurooppalainen tapa hoitaa rahastotoimintaa.
”Määräaikaiset poikkeukset eivät hälvennä riskiä, että rahastoalan työpaikkoja ja verotuloja menetetään kilpailijamaihin. Rahastopoikkeuksen säätäminen pysyväksi ei aiheuttaisi veromenetyksiä vaan päinvastoin turvaisi Suomen verotulot”, toteaa Finanssiala ry:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.
Rahastojen kilpailuedellytykset eurooppalaiselle tasolle
Keväällä säädetty määräaikainen poikkeus kestää vuoden 2026 loppuun. Ala joutuu siis jo vuoden päästä taas jännittämään, määrätäänkö poikkeukselle jatkoa. Epävarmuuden poistamiseksi tarvitaan pysyvä ratkaisu. Samalla on syytä tarkastella tiettyjä muita rahastoalan säännöksiä ja varmistettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytykset.
”Rahastojen verotus ja muu sääntely on syytä saattaa samalle tasolle kuin muualla Euroopassa. Muun muassa 30 osuudenomistajan vaatimuksesta erityissijoitusrahastoissa on syytä luopua”, Blomqvist ehdottaa.
Kilpailu rahastojen sijaintipaikasta on kovaa. Nyt on oikea aika parantaa suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä poistamalla EU-sääntelystä poikkeavaa kansallista lisäsääntelyä.
”Rahastoalan työpaikkoja ja verotuloja ei ole varaa menettää kilpailijamaihin. Suomeen keskitetty sijoitustoiminta hyödyttää sekä sijoittajia että koko yhteiskuntaa.”
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja

Rahastoalan epävarmuus jatkuu – rahastopoikkeussääntelyyn tarvitaan pysyvä ratkaisu, jotta varmistetaan rahastojen pysyminen Suomessa

Nopeasta toiminnasta kiitos – rahastoliiketoiminta voi pysyä jatkossakin Suomessa

”Suomella on erinomainen tilaisuus profiloitua sijoitusystävällisenä maana” – FASTER-direktiivin laadukas toteutus etusijalle, kansallista lisäsääntelyä vältettävä

Finanssialan arvonlisävero kaipaa remonttia, mutta suomalaista työeläkejärjestelmää ei saa vaarantaa uusilla verorasitteilla
