Suomalaisiin startup-yrityksiin sijoitettiin viime vuoden aikana ennätyksellisesti lähes puoli miljardia euroa. Vaikka kasvuvauhti on hyvää, on suurin osa rahoituksesta peräisin ulkomailta. Kotimaisia sijoituksia startup- ja kasvuyrityksiin soisi tulevan lisää. Kovan riskin kasvurahoitus on luonteeltaan sellaista, ettei se kuulu perinteisille pankeille.
Pääomasijoitusten määrä kokonaisuudessaan on merkittävä muun muassa työllisyyden näkökulmasta. Koko yksityisen sektorin työntekijämäärästä noin 6 prosenttia, eli 81 000 työntekijää, työskentelee pääomasijoittajien tukemissa start up- ja kasvuyrityksissä. Kasvuyrityksillä on merkittävä potentiaali työllistää vielä nykyistäkin enemmän työntekijöitä. Yritykset, joissa pääomasijoittajia on mukana, kasvavat henkilöstömäärällä mitaten peräti 15 kertaa nopeammin kuin verrokkiyritykset. Liikevaihdon kasvu on kuusinkertaista vertailuyrityksiin nähden.
Vaikka kasvuyritysten rahoitus rikkookin nyt viimeisen kymmenen vuoden ennätyksiä, ei Pääomasijoittajien mukaan voi tuudittautua onnen tunteeseen. ”Suomalaisten venture capital -yhtiöiden sijoitukset eivät ole samassa ajassa kasvaneet, vaan kasvu on tullut ulkomaisilta sijoittajilta. Suomalaisia sijoituksia kaivattaisiin lisää”, toteaa Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.
Rahoituskanavia laajennettava
Kasvuyhtiöiden rahoitus on yksi esimerkki siitä, että pankkirahoituksen rinnalle kaivataan kipeästi muitakin rahanlähteitä. ”Pankit eivät ole sen ihan alkuvaiheen rahoittajia. Ideatason rahoitus on muiden kuin perinteisten antolainaajien heiniä”, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Kun pankki antaa lainaa, on lähtökohtana se, että laina maksetaan takaisin.
Start up- ja kasvuyhtiöiden kentässä ja siemenvaiheen kasvuyritysten kohdalla taas tarvittaisiin korkeamman riskin rahaa: ”Se kasvurahoittajasetä tai -täti tietää paljon paremmin ne riskit kuin se kirkassilmäinen yrittäjä. Ja silti hän sijoittaa siihen kymmeniätuhansia euroja tietäen, että todennäköisesti hän ei koskaan saa niitä rahoja takaisin. Ja tekee sen sitten muutaman kuukauden päästä uudestaan!”, kuvaa bisnesenkeleiden mentaliteettia Suomen bisnesenkeliverkoston toimitusjohtaja Reidar Wasenius.
Ulkomaisten pääomien houkuttelussa on tehty kuluneella vaalikaudella hyvääkin työtä. Ulkomaiset rahastojen rahastot kärsivät aiemmin pääomasijoituskentällä tuplaverotuksesta, mikä vähensi heidän kiinnostustaan sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin. Tämä virhe lainsäädännössä kuitenkin korjattiin nyt maaliskuussa voimaan tulleessa lakipaketissa.
Korjattavaakin vielä riittää: ”Kaikki kotimaiset yleishyödylliset säätiöt joutuvat nykyisin verolle, jos ne sijoittavat kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin ja saavat tuottoa – ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin sijoittamalla veroja ei peritä. Blokkaamme siis kotimaista rahaa omilta kasvuyhtiöiltämme”, Pia Santavirta toteaa.