Kans ainvälisen finanssikriisin seurauksena rahoitusmarkkinoita halutaan säännellä entistä tiukemmin. Suomessa sääntely saattaa kuitenkin aiheuttaa lisäkustannuksia kotitalouksien asuntorahoitukseen.
Suomessa kotitalouksien asuntorahoitus toimii hyvin. Pankit myöntävät lainat ja asuntolainakorot ovat jo pitkään olleet euroalueen edullisimmat sekä takaisinmaksuajat joustavat. Asiakkaan takaisinmaksukyky on lainoituksen lähtökohta ja asuntoluotoista aiheutuneet ongelmat ja luottotappiot ovat olleet hyvin pieniä.
– Sääntelyn tavoitteet kuten riskien vähentäminen, tulevien kriisien välttäminen, läpinäkyvyyden lisääminen ja puskurien luominen ovat kannatettavia. Kuitenkin mukana on edelleen ehdotuksia, jotka aiheuttavat huolta Suomessa toimivissa pankeissa, sanoo johtaja Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta puheessaan OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaarissa Kuopiossa.
– Sääntely kohdistuisi eräiltä osin voimakkaimmin Suomen kaltaisiin, vähäriskistä vähittäispankkitoimintaa harjoittaviin maihin. Asuntorahoituksen kannalta huolestuttavimmat sääntelyuudistukset ovat vähimmäisomavaraisuusaste sekä pankkien pitemmän aikavälin maksuvalmiutta koskevat vaatimukset.
Erjannin mukaan heinäkuussa saatiin myös hyviä uutisia. Baselin komitean julkaiseman linjauksen mukaan näiden ehdotusten osalta säännöksiä vielä arvioidaan jatkovalmistelussa ja niille tulee pitkät siirtymä- ja voimaantulosäännökset. Kuitenkaan huoli sääntelyn vaikutuksista ei ole poistunut. Kun mukaan lasketaan pankeille kaavailtu vakausrahastomaksu, finanssiverot sekä talletussuojaa koskevat muutokset, ovat yhteisvaikutukset merkittävät pankkien asiakkaille ja koko taloudelle.
Asuntolainojen marginaaleissa nousupaineita
– Kun vähimmäisomavaraisuusasteessa tase-eriä ei painoteta riskin mukaan lainkaan, johtaa tämä siihen, että vähän riskiä sisältävät lainat kuten asuntolainat vaativat yhtä paljon omaa pääomaa kuin kaikkein riskipitoisimmat luotot, Erjanti sanoo. – Nyt suunnitellun sääntelyn mukaan pankkien asuntolainamarginaalit nousisivat, joskin nousupaine jäänee Baselin komitean tuoreimpien päätösten johdosta aiemmin ennakoitua maltillisemmaksi. Nousupaine kohdistuu voimakkaimmin uutta asuntolainaa ottaviin asiakkaisiin. Samaan aikaan on odotettavissa viitekorkojen nousu ja tuntuvaa lisäystä muihin asumiskustannuksiin. Sääntely nostaa myös asuntorakennuttajien ja kuntien luottojen kustannuksia, joten vaikutukset ulottuvat kaikkien asumismuotojen kustannuksiin.
Kaavamaisella taseeseen suhteutetulla vaatimuksella olisi Erjannin mukaan muitakin vaikutuksia, jotka ovat tulevien finanssikriisien välttämiseksi asetettujen tavoitteiden vastaisia.
– Pankit saattavat joutua supistamaan tasettaan luotonantoa rajoittamalla. Tämä hidastaisi koko talouden kasvua. Pankit voisivat pienentää tasettaan myös myymällä lainoja sijoittajille eli arvopaperistamalla. Näin useat Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla haitalliseksi osoittautuneet arvopaperistamisen piirteet siirtyisivät Suomeen, Erjanti toteaa.