Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöillensä ottama henkivakuutus. Korvaussumma maksetaan, jos työntekijältä on jäänyt ehdoissa mainittuja edunsaajia. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus täytti toukokuussa 40 vuotta. Ensi vuoden alun kiristykset henkivakuutuskorvauksiin heikentävät kuitenkin ryhmähenkivakuutusten tasoa.
Vuonna 2018 voimaan tuleva henkivakuutuskorvausten veronkiristys vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin työntekijöihin työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kautta. Ennen korvaukset ovat olleet saajilleen verovapaita 35 000 euroon saakka. Kiristys osuu erityisesti pienituloisiin palkansaajiin ja heidän omaisiinsa.
”Ryhmähenkivakuutus on hyvä järjestely, koska se kattaa lähes kaikki työntekijät. Turvan taso olisi kuitenkin syytä pitää riittävän korkealla, ja sitä on usein tarpeen parantaa vielä omalla vapaaehtoisella henkivakuutuksella. Näitä korvauksiahan maksetaan sen pahimman mahdollisen tilanteen eli perheen huoltajan kuoleman sattuessa, jolloin taloudellinenkin shokki voi olla todella suuri. On valitettavaa, että tällaisen riskin varalta otettujen vakuutusten verokohtelua kiristetään”, sanoo asiantuntija Piritta Poikonen Finanssiala ry:stä.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutus tarjoaa perusturvan. Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen mukaan vain kolmannes suomalaisista on vakuuttanut itsensä kuoleman varalta. Niille joilla on oma henkivakuutus, työnantajan ottama vakuutus tarjoaa lisäturvaa.
Jos työehtosopimuksessa on määräys työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen ottamiselle, on työnantaja velvollinen sellaisen ottamaan. Ei ole merkitystä, onko työnantaja järjestäytynyt työnantajajärjestöön.
”On hyvä, että suomalaisilla työntekijöillä on tällainen perustason henkivakuutusturva automaattisesti työn puolesta. Lisäksi on kuitenkin kiinnitettävä huomiota perheen vakuutusturvan kokonaistasoon ja tarvittaessa varmistettava vapaaehtoisilla vakuutuksilla se, että perhe selviää pahimman yli taloudellisesti turvatummin”, Poikonen jatkaa.