Sijoitusrahastoihin 3,2 miljardia euroa uutta pääomaa vuonna 2023 – Pääomien yhteenlaskettu määrä kasvoi edellisvuodesta yli 15 miljardilla

Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin ainoastaan osakerahastoihin yhteensä 334 miljoonaa euroa. Kaikista muista rahastoluokista lunastettiin sijoituksia, yhteensä 306 miljoonaa euroa.

Koko vuoden 2023 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä yli miljardi euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 2,2 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 142 miljoonaa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 102 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 272 miljoonaa euroa.

milj. EUR	Nettomerkinnät joulukuu 2023	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 31.12.2023
Osakerahastot	334	1 025	59 867
Yhdistelmärahastot	-42	142	31 697
Pitkän koron rahastot	-18	102	29 961
Lyhyen koron rahastot	-125	2 222	17 037
Vaihtoehtoiset rahastot	-121	-272	10 467
YHTEENSÄ	28	3 219	149 030

Vuosi 2023 oli rahastosijoittajan näkökulmasta haastava. Globaalit pääosakeindeksit kehittyivät vuoden aikana vaihtelevasti. Vuoden alussa Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivinen vire heijastui laajalti globaaleihin pääindekseihin.

Suunta muuttui maaliskuussa, kun huolet rahapolitiikan kiristymisen vaikutuksista pankkisektorin tilaan alkoivat kasvaa. Pankkisektorista johtunut turbulenssi osakemarkkinoilla rauhoittui, kun kriisiytyneet pankit vakautettiin ja pelko pankkikriisin leviämisestä laantui.

Yhdysvalloissa inflaatio pysyi vuoden aikana keskuspankin tavoitetta nopeampana. Keskuspankin koronnostoista huolimatta uusia työpaikkoja syntyi talouteen odotuksia enemmän. Yhdysvaltain valtion kymmenen vuoden joukkovelkakirjalainan korko nousi lokakuussa viiden prosentin tasolle. Yhtä korkeita korkotasoja nähtiin viimeksi vuonna 2007. Keskuspankki totesi syksyllä inflaation olevan yhä liian nopeaa, mutta rauhoitti markkinoita viestimällä korkojen saavuttaneen tason, joka edesauttaa keskuspankin tavoitteiden saavuttamista. Lokakuun jälkeen Yhdysvalloissa pääosakeindeksit nousivat ja markkinakorot laskivat.

Euroopan pörssejä painoi lokakuulle asti euroalueen tavoitetta nopeampi inflaatio ja heikkenevä taloustilanne. Saksan talousongelmat heijastuivat laaja-alaisesti esimerkiksi Suomen ulkomaankauppaan. Helsingin pörssin pääindeksi laski yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan kuukautta saavuttaen vuoden 2020 toukokuun pisteluvun. Euroopan keskuspankin kymmenen perättäisen koronnoston putki tuli lokakuussa päätökseen. Lokakuun jälkeen euroalueen pörssit nousivat ja markkinakorot laskivat.

”Vuosi 2023 oli sijoittajan näkökulmasta historiallinen. Vuoteen mahtui pankkikriisistä johtunutta markkinaturbulenssia, nopeasti korkealle nousseita korkotasoja ja vielä lokakuulle asti pitkään jatkunutta osakeindeksien laskua. Keskuspankkien koronnostojen päättyminen rauhoitti markkinat ja loppuvuoden markkinatunnelmat muuttuivat aiempaa myönteisemmiksi. Kaikkien rahastoluokkien 12 kuukauden tuotot olivat lopulta plusmerkkisiä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Helsingin pörssiin. Somerlan mukaan sijoittajat mahdollisesti katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki oli tehnyt useiden yhtiöiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia, ja rahastojen avulla he hajauttivat sijoituksiaan samanaikaisesti useaan yhtiöön. Korkosijoituksia tehtiin euroalueelle sijoittaviin rahastoihin, joiden tuotot olivat suhteessa hyvät.

”Vuosi oli hyvä osoitus siitä, että synkkien talouslukujen aikana katse kannattaa pitää omassa sijoitussuunnitelmassa ja pitkällä tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen sijoittaja on tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy laskuja ja nousuja. Hyvä hajautus ja pitkäjänteisyys usein palkitaan, kuten viime vuonna tapahtui”, Somerla vinkkaa.

Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti, Suomeen ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 352 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialoille ja Japaniin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 63 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,18). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR	Nettomerkinnät joulukuu 2023	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 31.12.2023	Tuotto 12 kk (ka.)
Suomi	76	576	5 860	2 %
Pohjoismaat	7	-370	7 246	8 %
Eurooppa	20	-368	5 617	13 %
Pohjois-Amerikka	10	212	8 821	19 %
Japani	-52	-181	413	14 %
Tyynenmeren alue	8	183	1 166	0,2 %
Kehittyvät markkinat	44	72	4 616	3 %
Maailma	232	1 030	24 659	16 %
Toimialarahastot	-11	-130	1 469	12 %
YHTEENSÄ	334	1 025	59 867

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 201 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja luokiteltuihin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 227 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 10,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,33).

milj. EUR	Nettomerkinnät joulukuu 2023	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 31.12.2023	Tuotto 12 kk (ka.)
Valtioriski EUR	-108	530	5 936	6,2 %
Luokitellut yrityslainat EUR	171	433	10 054	7,3 %
Korkeariskiset yrityslainat EUR	30	13	3 905	10,3 %
Valtioriski maailma	9	-5	197	2,2 %
Luokitellut yrityslainat maailma	-50	-82	6 324	4,0 %
Korkeariskiset yrityslainat maailma	-27	-404	1 084	6,5 %
Kehittyvät markkinat	-42	-383	2 461	5,7 %
YHTEENSÄ	-18	102	29 961

Rahastojen vuodesta 2023 sekä siitä, miten rahastoista voisi saada lisää verotuloja Suomeen, keskustellaan Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarissa 19.1.2024. Lue lisää ja ilmoittaudu.

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 – 10, jossa 10 on paras mahdollinen.