FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla

Kuvituskuva
Menetelmiltään yhä kehittyneemmät digihuijaukset ovat yleinen vitsaus. Niiden torjuntaan tarvitaan monien eri toimijoiden aktiivista yhteistyötä. Kuva: Fran Rodriguez Fotografia/Shutterstock
  • Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan.
  • Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa. Uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
  • Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan.
  • Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi peräänkuuluttaa tasapuolisempaa taakanjakoa huijausten torjuntaan. Erityisesti digialustojen vastuuta on kasvatettava.

”On kohtuutonta, että pankkien vastuu paisuu, mutta samanaikaisesti huijausilmoitukset takovat alustajäteille jopa miljardiluokkaan nousevia mainostuloja. Huijausten torjuntaan ei saada kunnolla tehoa, ellei pankkien lisäksi myös digialustoja saada osallistumaan ilmiön ehkäisyyn. Pankit tekevät parhaansa, mutta kaikkien panosta tarvitaan”, Ahosniemi painottaa.

Yle uutisoi, että teknologiayhtiö Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee mainoksista, joita ostavat nettihuijarit ja muut epäilyttävät toimijat. Reutersin näkemistä asiakirjoista käy ilmi, että Meta arvioi huijausmainosten poikivan noin 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.

Ahosniemen mukaan kunkin toimijan vastuu tulisi mitoittaa sen rooliin ilmiössä. Jos jokin toimijaryhmä on keskeinen väylä huijausten toteuttamisessa, se tulee velvoittaa kantamaan enemmän vastuuta rikollisuuden torjunnassa.

”Tämä ei ole syyllistämistä, vaan oikeudenmukaista ja järkevää vastuunjakoa. Pankeille kaavaillaan jatkuvasti mittavampia velvoitteita. Ei voi olla oikein, että samalla yksittäisen alustajätin annetaan kerätä pienen valtion vuosibudjettia vastaava rahasumma verkkorikollisten maksamista mainoksista”, Ahosniemi jyrähtää.

Ilman tasaisempaa taakanjakoa huijausten torjunnasta tulee Ahosniemen mukaan paitsi epäoikeudenmukaista, myös tehotonta.

”Pankit astuvat kuvaan mukaan vasta, kun rikolliset ovat jo saaneet houkuteltua uhrin ansaan, mutta huijauksia on ehkäistävä etenkin siellä, mistä ne saavat usein alkunsa”, Ahosniemi linjaa.

Myös Fiva haluaisi somejäteille vastuuta huijausten torjuntaan

Ahosniemi antaa tunnustusta Finanssivalvonnalle (Fiva), joka on ilmaissut komissiolle huolensa maksupetosten kasvusta. Fiva on lähettänyt lokakuun lopussa komissiolle kirjeen, jossa se esittää, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet tulee velvoittaa estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan.

Fivan mukaan näiden toimijoiden tulisi suodattaa ja poistaa epäilyttävää sisältöä, tunnistaa huijareita, estää huijaussivustojen näkyvyyttä sekä tiedottaa käyttäjiä huijausyrityksistä. Kirjeessään Fiva toivoo, että komissio edistää näiden alustajättien vastuullisuutta ja osallistumista petosten torjuntaan, jotta huijausten kasvu saadaan pysäytettyä.

”Huijaukset ovat laaja yhteiskunnallinen ongelma, eivät pelkästään pankkeja koskeva toimialaongelma. Huijausten torjuntaan tarvitaan pankkien, teleoperaattorien, viranomaisten, alustojen ja kansalaisten yhteistyötä. Esimerkiksi operaattorit toki torjuvat jo nyt huijauksia monin tavoin, mutta Fiva on oikeassa siinä, että huijausten torjunta ontuu ilman sosiaalisen median alustojen ja hakukoneiden panosta”, Ahosniemi toteaa.

Ahosniemi muistuttaa, että huijausten torjumiseksi on lisäksi raivattava lainsäädännölliset esteet pankkien välisen sekä pankkien ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon tieltä. Ahosniemi kannustaa myös kansalaisia varovaisuuteen.

”Vaikka petollisen houkuttelevat huijausmainokset on saatava kitkettyä somealustoilta ja hakukonetuloksista, huijausten kanssa on jokaisen syytä olla tarkkana kaikissa tilanteissa”, Ahosniemi varoittaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan